High performance purjehduskilpailu

Vaikkei tässä ole mitään järkeä, herätä lauantaina ja sunnuntaina samaan aikaan kuin arkena, ilmottauduin jälleen mukaan purjehduskisojen järjestäjäksi. Tänä viikonloppuna oli HSSllä ensimmäiset koskaan järkätyt nopeiden ja pienten veneluokkien kilpailut. Osallistujiksi ei saatu houkuteltua yhtään nopeaa 49er tai 29er purjehtijaa, mutta itselleni uusina lajeina pääsin seuraamaan Open Bic kevytveneiden mittelöä, muutaman Techno purjelaudan toimintaa sekä kaikista mielenkiintoisimpana Moth ultrakevytveneiden suhaamista yöperhon tavoin ympäri Hernsaaren edustaa.

Tässä pari kuvaa eilisestä kisasta:

 Siinä se liitää!

 Mothit lähtölinjalla

Tänään aurinko paistoi ja sain kuvia lähempää venettä:

Mothit ovatkin syy miksi molempina aamuina kannatti nousta ajoissa. Itse veneen runko painaa runsaat 20kiloa, mutta materiaalien ja valmistustekniikan ansioista sen hinta nousee lähelle 30tuhatta euroa. Suomessa on tällä hetkellä vasta 17 moth-purjehtijaa, SM kisojen järjestämiseen tarvitaan 20 osanottajaa. Meillä noista 17sta oli radalla parhaimmillaan kymmenen eli melkoinen osuus pienen lajin harrastajista!

Veneet ovat saaneet nimensä paitsi rungon hyönteismäisen muodon myös sen pitämän äänen perusteella. Kun miehet, tämä on siis aikusiten raskas urheilulaji, suhahtivat lautakunta-aluksemme ohitse oli kuin iso yökiitäjä olisi päristellyt menemään. Tuulta nämä hökötykset tosin tarvitasevat, sillä on ensiarvoisen tärkeää, että ne pääsevät nousemaan plaaniin kahden "jalaksensa" päälle. Veden pinnassa uidessaan veneet eivät ole nopeampia kuin optimistijollat!

Toinen pienveneluokka oli kynämerkki Bicin valmistamat Open Bic paatit. Niillä kisaajat olivat aloittaneet purjehduksen vasta tänä kesänä, joten hyvin vetivät kaikki kahden päivän 11 lähtöä.

Yritin eilen vähän heittää taidetta pellin, Open Bic taustalla. 

Tänään sain veneet etualalle ja taustalle hieman meininkiä, Hietalahden telakalla valmistuneen aluksen. 

Lipuilla ja äänimerkeillä keskustellaan lautakunta-aluksesta kisaavien veneiden kanssa. Tässä alemmassa ollaan lähettämässä kahta veneluokkaa yhtäaikaa radalle ja lähtöön on vielä muutama minuutti.

Kirjurina minun työvälineeni olivat kynä ja lehtiö, ja espressoakin keittelimme. Melkoista luksusta aurinkoisena päivänä. Eikä syksyaurinko ole yhtään vaisumpi, sen tunnen naamasta! Saa nähdä kauanko tässä vielä purjehditaan. Kaksi kertaa on vielä ohjattuja treenejä ja sitten alkavat veneiden nostot ja syystalkoot. Tiiviin kesän jälkeen tauko tuntuu kyllä ihan hyvältä. Kun on mennyt joka ilta nukkumaan yhdeltätoista ja herännyt aamukuudelta, on univelka tällä hetkellä jo ilkeä krooninen kaveri, vaikka onhan tänä kesänä paljon myös saanut muutakin kerättyä kuin vajausta nukkumatin kanssa vietettyyn laatuaikaan. Ja on tässä jo haastetta pimeämpiin iltoihin tulossa, nimittäin avomerilaivurikurssi. Pian tiedän miten navigoida tähtien avulla pallon ympäri. Tai sitten tiedän, etten pääsisi Utöta ulommas ilman sähköisiä apuvälineitä. Tuulta päin, se olkoon kuitenkin mottoni syksyyn!