perjantai 25. elokuuta 2017

Kolmen t:n loma

Viime perjantaina luetellessani duunin kahvitauolla mihin kaikkialle loman aikana menisin, hogasivat kollegat heti yhteneväisyyden paikan nimissä. Olin valinnut peräkkäisille päiville Tampereen, Tallinnan ja Turun, kolme t:tä siis. Siitähän innostuttiin muovaamaan koko loma t:llä eli miksen lähtisi Taalintehtaalle, Tapiolaan, Tuupajoelle, joka tosin paljastui oikeinkirjoitettuna Juupajoeksi, torstaina voisin painella Tornioon ja sen jälkeen lähteä maailmalle Timbuktuun, Tukholmaan, Toulouseen... Heitin, että muistakaa tämä, jos mua ei viikon päästä näy koneen ääressä. Palaan loppuvuodesta, kun olen nähnyt tarpeeksi t:tä.



Ensimmäinen T oli sunnuntaina Tampere ja upea Sokos hotel Torni (miten tossa nimessäkin nyt on T?!). Yövyttyämme keväällä Jätkäsaren Clarionissa, jäi mieleen ajatus koenukkua myös Tampereen korkea majoitusliike. Vieläpä kun en tykkää jäädä lomalla kotiin, panin tuumasta toimeen ja näin matkasimme vanhempieni kanssa Manseen yhdeksi yöksi. Hotel Tornissa aika mukava 34 neliön huone 21. kerroksessa majoitti helposti meidät kolme tarjoten käsittämättömän näköalan lisäksi kylpyammeen, inspiroivan tumman sisutuksen ja kerrassaan herkullisen aamiasbuffetin. En saa kehuistani rahaa, olen vain yksinkertaisesti erittäin tyytyväinen vierailuumme. Tähän hotelliin on panostettu ihan uudella silmällä!


Sisustuksessa on huomioitu kaupunki kivasti samoin kuin hotellin paikkalla ollut rautatievarikko. Isäni karsasti tummia värivalintoja, mutta minusta ne tuovat hotelliin jotain uutta ja omaa. Kerrankin viileä vaalea on uskallettu unohtaa. 

Näköala 25. eli ylimmän kerroksen Moro-baarista, keltaiset valaisimet ovat luonnolisesti minun mieleeni.

 
Aamiainen tarjoillaan vanhoihin veturitalleihin sisustetussa ravintolassa, takana kohoaa 25 kerrosta hotellia.


Illallispaikaksi voimme kaikki suositella Hans Välimäen belgialaisvaikutteista August von Trappea Tammerkosken varrella. Siitä oli helppo lähteä sulattamaan illallista kosken rantaan.

Ilmakin oli mitä parhain.

 
Ja illan päätteeksi vielä Moroon lasillisille ennen kylpyyn pulahtamista. Jos Turun slogan on Kiss my Turku, mä sanoisin tässä Smack my Tampere.

Tiistaina sinkosin itseni Länsiterminaaliin tsekkaamaan Tallinkin uusimman aluksen eli Megastarin. Ostimme vain laivan nähdäksemme parin kympin ostosristeilyn ja päädyimme kävelemään laivasta ulos yhtä kevein kassein kuin olimme sinne menneetkin. Emme siis ostaneet mitään, ihmettelimme vain paattia ja kanssamatkustajia, jotka esitteistä päätellen ovat laajalti aasialaisia.

 
En siis löytänyt yhtään suomen, ruotsin, englannin tai viron kielistä esitettä, mutta onneksi japaniksi numerot kirjoitetaan länsimaisella tavalla ja kuvat kertovat enemmän kuin tuhat kirjoitusmerkkiä... Laiva itsessään ei ollut suuri yllätys, mielumminkin pieni pettymys. Missä on se super iso tax free tai järjettömän monet ravintolat? No, nopea se on ja miellyttävä, uusi ja raikas, värikäs ja selkeä. Comfort lounge kympin lisähinnalla antoi myös mukavan rauhan paluumatkalle. Pienen naposteltavan ja kahvien äärellä istuimme ja ihmettelimme tyyntä Itämerta.


Keskiviikkona piipahdin sitten Turussa, mistä mulla ei ole montaa kuvaa, niin intensiivisesti keskityin ruotimaan ajankohtaisuuksia ja ajankohdattomuuksia kaupunkiin juuri opiskelemaan muuttaneen serkkuni kanssa. Pääkohde käynnilleni oli Robert Doisneaun Minun Pariisini - valokuvanäyttely Turun taidemuseossa, joka avarsi molempien meidän sivistystä taiteen saralla. Valokuvat saivat pohtimaan mustavalkokuvan voimaa ja sitä miten maailma aiemminkin on ollut värikäs, mutta miten sitä värikkyyttä on vaikea hahmottaa menneen ajan kuviin. Historia näyttäytyy ei ankeassa valossa, mutta yksinkertaisemmassa katsannossa osaltaan siksi, että sen kuvasto on ikuistettu mustan ja valkoisen sävyin. Väritöntähän elämä ei ole koskaan ollut, mutta mielikuvamme siitä on. Vai onko? Tätä jäimme miettimään.

Hyvä purilaismesta löytyi torin laidalta Hello! American dinerista, josta sentäs tajusin ottaa foton. Seinillä muuten vanhoja musta-valkokuvia Turusta.
Aurajoen rannassa kävely on myös aina tehtävä, nyt joku oli naarannut vedestä pyöriä rannalla kuin näytille, kuvattaviksi...


Tässä lomani T:t, Tornioon kun en torstaina lähtenyt vaan frendin kanssa aamiaiselle Radisson Blu Plazaan. Voin muuten suositella! Heidän super breakfast on aivan huippu ja city shopper alennuksella aamiaiselle pääsee kaksi henkeä yhden eli 25 euron hinnalla. Huh huh! Ei ollut nälkä vielä illallakaan...

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

olipa mahtava syysloma sulla, hienoa kotimaan matkailua ja hauska sattuma t kirjaimen ympärilllä....