maanantai 19. helmikuuta 2018

Kuukautissuoja Kuukuppi

Tämä on naisen pitämä blogi, joten nyt on vuorossa tiukkaa faktaa naisten omasta ihanuudesta eli kuukautisista ja kuukautissuojista. Olen monta kertaa, liian monta, lukenut miten niin lukemattoman moni nainen on kehunut suomalaisen Lunetten kuukuppia ja sen käyttömukavuutta. Olen tutkaillut kyseisiä kuppeja kaupoissa vuosien varrella ja samalla kironnut normaalien siteiden aiheuttamaa jätteen määrää, vihannut niiden alapäätä hautovaa vaikutusta sekä epäröinyt tampponeihin käytettyjä kemikaaleja ja niiden imeytymistä herkimmästä paikasta suoraan verenkiertooni. Kaikkea sitä onkaan pitänyt käyttää ennen kuin vihdoin tässä kuussa sain ostettua kuukupin ja pari päivää sitten otettua sen käyttöön. Se on paras päätös, mitä ikinä olen kuukautisia ajatellen tehnyt!

Valitsin tyylilleni uskollisesti keltaisen kupin, ostin paketin kertakäyttöisiä kosteuspyyhkeitä kupin matkapuhdistusta varten ja Iso Roban Fidasta hain vielä neljällä eurolla kupille oman kattilan. Kuppia tulee keittää ennen ensimmäistä käyttökertaa sekä aina kuukautisten päätyttyä kymmenen minuttia, ja vaikka kiehuva vesi desinfioi niin kuukupin kuin kattilankin, ajatus siitä, että keittäisin pastaa samassa kattilassa, missä olen juuri keitellyt kuukautisteni rippeitä ei yksinkertaisesti inspiroinut. Yhteensä tämä oli viidenkympin investointi ja kaikki oli valmista luontoa ja minua säästävään kokemukseen.

Kuppeja on kahta eri kokoa, normaaliin vuotoon isompi kuppi ja niukempaan pienempi. Normaali on ensikokemukseni mukaan juuri sopiva, vaikka se saattaa ensinäkemältä näyttää isolta. Sitä ei kai hogaa paikkojensa kokoa, kun ei tuolta alhaalta ole vielä kukaan luiskahtanut läpi, mutta luulen voivani sanoa, että aikuinen ja normaalin kuukautisvuodon omaava nainen on juuri sopivan kokoinen tälle isommalle mallille.

Kuivaharjoittelu ennen kuukautisia on monen mielestä suotavaa, mutta on pakko todeta, että kun paikat eivät silloin ole vielä luonnollisesti liukkaat, voi harjoittelu ennen kuukautisia olla aavistuksen  kivuliasta, mutta tätä ei tule pelästyä! Kun kehosi käynnistää kuukausittaisen myrskynsä, ei kupin paikoilleen saaminen tai oikean paikan etsintä tuota enää harmia. Harjoittelu on toki hyvä, ettei sitten ekana aamuna tule kiire. Hieman aikaa ekalla kerralla nimittäin tarvitaan, ja uskoa että kuppi menee ja mahtuu kyllä juuri sinne minne sen kuuluukin.

Ensin sen voi vaikka taitella neljään (taitteluohjeita Lunetten omilta sivuilta) ja näin laskostettuna sujauttaa emättimeen. Kuppi kannattaa yrittää heti kättelyssä asettaa mahdollisimman ylös eli lähellä kohdun suuta. Kupin avautuessa kuuluu mahdollisesti vaimea flop-ääni, kun alipaine syntyy, mutta avautuminen kannattaa vielä varmistaa sormin kokeilemalla ja kupin pullean pyöreä muoto varmistaen, sillä muuten ohivuoto on aika varmaa. Sormet siis rohkeasti mukaan, samalla oppii omasta anatomiastaan. Kun oikea paikka löytyy, ei kuukautissuojaa huomaa ollenkaan. Omasta kokemuksestani täytyy sanoa, että jos kuppia ei saa tarpeeksi ylös, painaa se ilkeästi ja aiheuttaa vessahädän tunnun, mutta usein jo pöntöltä seisomaan nouseminen auttaa ja kuppi hilautuu paikalleen. Jos näin ei tapahdu, kannattaa oikeaa paikkaa taas etsiä sormilla avittaen ja vaikka kuppia sormin paikoilleen pyöritellen.

Sitten menee se jokunen tunti, ehkä neljä noin aluksi ja seuraa seuraava jännittävä momentti, nimittäin kupin tyhjentäminen. Ensinnäkin onnistumisen avain on rentoutuminen ja sen muistaminen, että kapistus tulee kyllä ulos! Rentoudut vain ja otat kunnon otteen kapistuksesta. Kunnon ote ei meinaa antennista repimistä, vaikka kuukautisten aikana limakalvot ovatkin usein niin kosteat, että antennistakin kuppia saa hellästi hilattua alemmas ja kupin seinistä on helpompi tarttua kiinni. Puristettuasi kupista alipaineen pois, saat taiteltua kupin vaikka neljään, ja saat sen myös napattua ulos ja pestäväksi. Muista vaan pitää kunnolla kiinni, ettei se liukkaana putoa pönttöön! Itse huuhdon kupin puhtaaksi ensin pidesuihkulla ja kylmällä vedellä, kylmä vesi hidastaa kuulemma värjäytymien syntyä. Sitten pesen sen lämpimällä vedellä, kotona ollessani marseilles-saippualla, duunissa tyydyn vain huuhteluun. Tyhjennysväli on itselläni noin neljä tuntia, mutta yön yli olen myös saanut nukuttua ihana rauhallisesti, ja kuppi on pitänyt. Se jää nähtäväksi, mitä teen pidetömässä ja lavuaarittomassa ravintolan vessassa. Luultavasti käytän paperia ja niitä kertakäyttöisiä puhdistupyyhkeitä.

Sitten se friikein eli miltä tuntuu, kun pikkareissa tai emättimessä ei olekaan mitään, mikä imisi veren vaan vuoto vaan valuu vapaana... Fiilis oli ekoina päivinä juuri sellainen, että tavara putoaa suoraan housuihin ja värjää kaiken punaiseksi. Tuolista noustessani vilkuilin taakseni ja tsekkailin, ettei allani ollut värillisiä lammikoita. Mutta ei ollut. Ja tästä pelosta, kun pääsin eroon, en ole koskaan tuntenut näin varmaa ja miellyttävää fiilistä kuukautisten aikana! Toivon, että olisin uskaltanut kokeilla aikaisemminkin, joten tämän tekstin turvin toivon, että te asiaa pohtineet kokeilette ja tunneta saman vapauden!

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

erittäin avaava kirjoitus, varmasti kannattaa kokeilla, itse aikoinani luin kuukupista, mutta unohdin koko asian, nyt en tarvitse enää....