Päivät vaihtuvat, aika kulkee eteen päin.
Pysähtymättä, kyselemättä.
Jotain ilkeää tulee tapahtumaan, tapahtuu juuri, tapahtui. Sitten voi hetken hengähtää.
Mutta aika ei pysähdy.
Tulee uusia haasteita, joita on odotettava, jotka on koettava, joita pystyy sitten muistelemaan.
Maailma, aika eivät pysähdy.
Eikä tämä ole rangaistus, näin vaan on.
Neutraalia.
2 kommenttia:
ihana runo, hyvin oivallettu asia eli aika bravoo .....
Kauniisti sanottu, huolilta ja murheilta ei voi välttyä, kai tulisi vain hyväksyä ne osana elämää. Jotkut ovat siinä tosi hyviä. -M
Lähetä kommentti