Muualla vihdoin :)

Farmi jaksoni on nyt ohi ja tunnelmat varsin ristiriitaiset! Minulla oli oikein kivaa, sain uusia kokemuksia, tutustuin aitoon maataloelämään ja nautin kaksi viikkoa ilmaisesta sängystä ja ruoasta työpanostani vastaan. Tässä hommassa on vaan se pulma, että vieraan tulisi osata lukea isäntäänsä melko hyvin ja lähteä kälppimään oikeaan aikaan... Minä olin kahdella tapaa ahne: halusin kokemuksia ja duunattavaa sekä halusin ilmaisen ylöspidon. En halunnut lähteä ensimmäisen viikon jälkeen, en uskonut ettei työpanokseni olisi oikeasti arvokas, vaikka rouva välillä vihjaili lähiseudun matkailunähtävyyksistä ja soitteli hostellihuoneiden ja järviristeilyjen hintoja palveluntuottajilta. Olisi kuitenkin pitänyt tajuta! Ei minua itketetty ole, mutta hieman kurja fiilis tulee, jos tuntee, ettei tekemäänsä työtä arvosteta tai kokee jäävänsä ulkopuoliseksi porukassa. Oppina tästä: vaikka alussa luvataan työtä moneksi viikoksi eteenpäin, ole aina valmis pakkaamaan säkkisi ja suuntaamaan muualle, kun ilmasto isäntäperheessä alkaa viilentyä... Ja huolehdi, että pakoreitti on selvä! Täällä vähänkin syrjemmässä, ei bussit kulje usein, jos ollenkaan, ja tarvitset luultavasti kyydin juna/bussi-asemalle.

Ja ole ahne vain mukaville kokemuksille:) Olen saanut kolme uutta kutsua helpx:n kautta, yhteen ajattelin alustavasti tarttuakin. Mutta ennen sitä yritän etsiä palkallista työtä Melbournesta tai Adelaidesta. Tälläisella matkalla ei saa antaa vastoinkäymisten lannistaa vaan ottaa ne kiitollisena vastaan. Elämässä tätä kokemusten pakaasia tarvitaan.

Ajankohtaisempaa on viikonloppuinen vompattispottailuni. Victoria ja muutenkin etelä Australia on vompattien eli nelinkontin kulkevien karvaisten 25kiloisten marsujen aluetta. Ne asuvat kauvamissaan pitkissä luolastoissa ja tällaista luolastoa, tai no oikeasti vaan luolaston lukuisia sisäänkäyntejä, "wombat holes", rouva usutti minut lauantaina tutkimaan. Alla näkyvät kuvat ovat farmin lähellä sijaitsevalta pieneltä metsäpläntiltä. On ihme, että puut pysyvät enää pystyssä!

Tassa muutama kolo... 

 Nyt taas olen Lakes Entrance-nimisessa paikassa Victorian Gipsland-piirikunnnan suurten jarvien alueella. Kavin aamulla kavelemassa kahden tunnin rantareitin, jossa kuljetaan tunti ensin jarvien puolella keskella metsaa ja toinen tunti takaisin pain meren puolella aaltojen jylistessa vieressa. Voin suositella kaikille poikkeamista isoista kaupungeista ja tutustumaan naihin pienempiin paikkoihin. Taallakin on varsin mainio hostelli (kuuluu YHA-ketjuun, joissa saa alennusta Suomen retkeilymajakortilla). Suosittelen ostamaan kortin ennenm matkaa, silla sen tuntuu saavan halvemmalla Suomesta! Autottomana tosin on hieman kurjaa ja tamankin aivan rantaa pitkin rakennetun mestan paasta paahan eli hostellilta turisti-infoon kavely vie ainakin sen tunnin. Eilen infossa kaydessani virkailijakin oletti minun tulleen autolla. No ei! Kavelin tuosta perhanan puskien lapi, kun ei jalkakaytavaa edes oltu rakennettu perille asti... Alla kuvia aamun kavelysta, huomaa etta valoa on runsaasti kun puhelimen kamera valoittaa kuvat noin yli. Ja on mullakin punaiset posket, vaikka hattu on ollu paassa. Siis levealierinen hattu myos mukaan tanne matkaaville!

 

Huomenna sitten Melbourneen, toivotaan mukavaa tuulta. Siella on ainakin sporia, ja ne ovat ilmaisia.