sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Bond 007

Melkein guilty pleasure, ehkä joillekin ihan oikeasti, mutta mä myönnän hymyssä suin ja mielelläni fanittavani tätä ikonista actionsankaria. Katsoa nyt menneiden vuosikymmenten toimintamoottoria toteuttamassa mielikuvituksellisia tehtäviä ja selviämässä aina ja kaikesta hengissä. Voi vitsi, kyllä vaan sopii minulle. Lauantai-iltoinahan on Neloselta nyt jo neljä kertaa lähetetty Bond-leffoja ensimmäisestä alkaen, eilen oli vuorossa Elät vain kahdesti.

Katselen, ja nautiskelen, leffaa juuri digiboxilta. Tähän mennessä hienoja pienoismalleja on roikkunut avaruudessa ja Bondista tehty japanilainen. Olen nähnyt kaikki leffat aikanaan monta kertaa, mutta kun niitä jaksetaan uusia sopivasti muutaman vuoden välein jaksaa niitä aina katsoa uudestaan ja uudestaan. Koko rimpsun katsomisesta on jo sen verran aikaa, että on hienoa nähdä leffat kokonaisuudessan aikuisen silmin. Mitä vitsejä ja viitteitä aikansa todellisuuteen sieltä nyt avautuukaan...


Naiset on toki aina esitetty hyvin sovinistisessa valossa, mutta kuulukoon se juoneen. Hankin tuon The James Bond Girls-kirjasen joskus Anttila TopTenin alennusmyynnistä. Q:n erikoisvempaimet ja muutkin tehosteet pienoismalleilla toteutettuina ovat sitten kaunista katsottavaa. Kuin katselisi filmille otettuja valokuvia nykyisen digitaalisen virheettömyyden sijaan. Samalla voi äimistellä, että kaiken sen toteuttaminen on ollut mahdollista. Ja juonetkin ovat monipuolisempia kuin nykyisin... Toivottavasti leffamaraton pääsee ihan nykyaikaan ja näyttää Casino Royalen, se mielestäni on hienoin nyky-Bondi. Täynnä tyyliä ja juonen kiemuroita.


Olin joskus ihan tosi fani ja niiltä ajoilta on säilynyt lehtileikkeitä ja pari View master kuvakiekkoa Bond-aiheisena. Odottelen enää milloin Roger Mooren tähdittämät elokuvat alkavat, hän on minulle se oikea mr Bond.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

jes, nimeni on .....tosi hauska avaus repliikki, jos joutuu esittäytymään jossain porukassa, minkä suunnilleen tuntee...