Tänä vuonna vaihdoin purjehdusharrastukseni uudelle tasolle ja linjalle liittyessäni HSS:n ja Sailing centeriin. Liuskaluodolla Merisatamanrantaa vastapäätä pääsee aika kivasti lajin makuun Laser16 kevytveneiden ja 606 köliveneiden sekä Elliottien ja kahden SM40-veneen kautta. Menin eilen jopa niin pitkälle, että ostin itselleni kelluntaliivit... Tuntuu, että on sitoutumista nyt ilmassa. Niiden noste ei riitä Helenan kannelle, mutta koska kevytveneissä ei suositella paukkuliivejä (vene kun keikahtaa helpommin, liivit paukahtaa ns turhaan), päädyin monen kanssapurjehtijan tapaan panssarimalliseen Balticin vaihtoehtoon. Ja nyt on hanskatkin sävy sävyyn liivien kanssa!
Tämän kaudenalun myötä olen myös löytänyt itsestäni aivan uuden innostuksen ennen niin hyljeksimääni vapaaehtoistyötä kohtaan. Sailing Center kun toimii vapaaehtoisvoimin on jokaisen panos tärkeä, ja niinpä minäkin päädyin muutama viikko sitten lauantaina rantaan ennen kahdeksaa tietäen, etten edes pääsisi vesille kyseisenä päivänä!
Päivä kuluikin sitten kahvia keittäen ja mehun väripitoisuutta tarkkaille, joka olikin lämpimän päivän huvittava pulma. Lisää vapaaehtoisuutta on tiedossa jo heti huomenna, kun saarella pidetään Laituribileet klo 18 alkaen (tämä avoimena kutsuna kaikille merellisistä bielistä kiinnostuneille, sisään 20e plus lautta 6e ja sillä hinnalla saa juotavaa ja pientä syötävää sekä live musiikkia). Aikaisia aamuherätyksiä taas on luvassa viikonlopun päiville, jolloin
HSS:n edustalla purjehditaan junioreiden Down Town Sailing Cup. Kaivariin sitä
seuraamaan, jos ei ole pahempia suunnitelmia!
Klo 7.45 lauantaina eräänä. Sängystä ylös noustessa ei tuntunut yhtä hyvältä kuin tätä rauhaa katsellessa.
Liuskasaari on paikkana aivan ihana, mutta itsenäistyvälle purjehtijalle kapeikko ulos Hernesaaren edustalle aiheuttaa vaihtelevan tuulen, vilkkaan liikenteen ja varmuuden puuttumisen kombossa aina pientä tykytystä. Laiturista lähtö ja takaisin rantautuminen taas saa oman sävyn ympärillä kelluvista kymmenien ellei satojen tuhansien arvoisista puuveneistä ja isoista purkkareista. Mutta niinpä sitä paineessa oppii. Ja ilman moottoria toki.
Tänään tapahtui hauskasti, kun menin rantaan toiveenani päästä vesille ja osallistumaan keskiviikkokisaan, mutta valmentajamme ehdotteli rivien välistä, että jos nyt jäisit vaan laiturille katselemaan kisoja, kun tuuli oli todella navakka ja puuskat melkoisia Suomen yllä vellovan matalan rintaman takia. Nettisään mukaan tuuli noin 9-10m/s ja puuskissa 12m/s ja yli, mut kyllä se tuntui vielä vähän kovemmalta. No kuitenkin, järjestely sopi hyvin minulle, sillä ajattelin, että kovan kelin kisaa voisi olla hyvä seurata terassilta käsin ja oppia jotain kauempaa tarkkaillen. Ainakin opin siinä terassilla istuessani oman tuulimaksimini, sillä nostaessani valkoviinilasia huulilleni näin opettajani ja kahden kokeneen kundin purjehtiman 606-veneen ensin broachaavan (kallistuvan) jyrkästi ja seuraavassa hetkessä kaatuvan! Siinä sitten seurattiin jäänityksellä muutaman muun terassilla olleen kanssa, kun kundit kiipesivät veneen pohjan päälle ja alkoivat kääntää paattia takaisin purjehdittavaan asentoon. Skål vaan, vene kääntyi kyllä, mutta koko kisa lopetettiin nopeasti kovan tuulen ja puuskaisuuden takia.
Tässä tunnelmaa yhdeltä illalta treenien jälkeen, kun yhteyslautalle ei ollut kiire vaan seuraavaa ehti venailla sen 20 minuuttia ja istua alas ihailemaan iltaa..
Tänään tapahtui hauskasti, kun menin rantaan toiveenani päästä vesille ja osallistumaan keskiviikkokisaan, mutta valmentajamme ehdotteli rivien välistä, että jos nyt jäisit vaan laiturille katselemaan kisoja, kun tuuli oli todella navakka ja puuskat melkoisia Suomen yllä vellovan matalan rintaman takia. Nettisään mukaan tuuli noin 9-10m/s ja puuskissa 12m/s ja yli, mut kyllä se tuntui vielä vähän kovemmalta. No kuitenkin, järjestely sopi hyvin minulle, sillä ajattelin, että kovan kelin kisaa voisi olla hyvä seurata terassilta käsin ja oppia jotain kauempaa tarkkaillen. Ainakin opin siinä terassilla istuessani oman tuulimaksimini, sillä nostaessani valkoviinilasia huulilleni näin opettajani ja kahden kokeneen kundin purjehtiman 606-veneen ensin broachaavan (kallistuvan) jyrkästi ja seuraavassa hetkessä kaatuvan! Siinä sitten seurattiin jäänityksellä muutaman muun terassilla olleen kanssa, kun kundit kiipesivät veneen pohjan päälle ja alkoivat kääntää paattia takaisin purjehdittavaan asentoon. Skål vaan, vene kääntyi kyllä, mutta koko kisa lopetettiin nopeasti kovan tuulen ja puuskaisuuden takia.
Näin mukava paikka minulla oli terassilla kisoja ja kellahduksia seuratessani!
1 kommentti:
olipa tuulista ja tänään jatkuu.. upeita kuvia ja maisemia tosiaan...
Lähetä kommentti