tiistai 11. kesäkuuta 2019

Kehä kolmonen kiinni

Olen löytänyt vierelleni kundin, jonka kanssa on hyvä olla. Vuoden seurustelun jälkeen ollaan törmätty vääjäämättömään, yhteinen hima ois kiva. Me ollaan eri kaupungeista, joten toisen on pakko valita itselleen uusi asuinkunta, meidän parisuhteessa se olen minä. Olen ollut yllättynyt muutamien frendien reaktioista muuttouutisesta kuullessaan. Yksi totesi Turun olevan ikävä kaupunki. Sitä pyörittää kuulemma muutama vanha suku eikä kaupungin päätöksenteossa ole sen takia demokratialla sijaa. Turussa on kuulemma myös eniten työpaikkakiusaamista Suomessa, "että tiedät sitten, ainakin varoitin" tokaisi hän vielä loppuun. Aha.

Toinen kaveri totesi ehkä sarkastisesti "Sä sitten downshiftaat ihan tosissas", Turussa kun ei ole 24h Alepoja joka kadun kulmassa, spåralla ei pääse ajelemaan milloin mielii ja kauramaidon joutuu hakemaan isosta Prismasta säädyllisiin aukioloaikoihin. Onpahan sekin kommentti tullut eteen, että sä oot kyllä niin stadilainen, ettei ikinä uskois sun kotiutuvan muualle. Stadilainen olen, huvitun itsekin ajatuksesta muuntua tekoturkulaiseksi ja ehkä syksyn tullen parun kamalaa koti-ikävää, mutta mitä muuta sitten menetänkään kuin tämän ihana, täyteen tupatun pääkaupunkimme ilmapiirin ja hipsterhöpster menot... Ööööö, en mitään?

Muutaman kannustavan lauseenkin olen saanut painaa korvaani, jopa rohkeuden ihailun. Ja mitä enemmän olen noiden riipivien kommenttien jouduttamana pohtinut tulevaa muuttoa, sitä selvemmäksi on käynyt silmääni Helsingin täyttyvä kaupunkikuva. Se on jo kauan ärsyttänyt, mutta nyt on jostain syystä, ehkä Pasilaan kohoavan Triplan takia tullut mitta täyteen. Kohta ei taivaanrantaa erota tornitaloilta paikalta, missä ennen kasvoi vain koivuja. Uusien talojen parvekkeilta voi ojentaa kahvipaketin naapurille ja vihreeä lehteä saa näköpiiriinsä kurottautua etsimään kauas kaiteen yli. Australiassa törmäsin auton takalasiin liimattuun tarraan, jossa luki Australian lipun päällä ytimekkäästi "Fuck off, we're full". Minä ehdottaisin samaa tekstiä Suurkirkon siluettia kuvaavaan tarraan. Kehä kolmonen kiinni, Helsinki on täynnä.

Tämä on tietenkin ilkeä tokaisu stadilaiselta, joka on jo tottunut kaikkeen kivaan ja juuri asukkaat tämän kaksituhatta luvun valinnan monipuolisuuden ovat Helsinkiin tuoneet. Mutta Suomi on pitkä maa, eikä olisi yhtään mielekästä nähdä kaverini vision toteutuvan. Hän uumoili, että Keski-Suomeen voitaisiin vetää viljakaistale, mistä saataisiin vehnää ja pohjoiseen sitten kasvattaa eksoottinen erämaa, minne turistit ja työnsä uuvuttamat voisivat mennä lepuuttamaan hermojaan ja lompakoitaan. Kun panin idealle hanttiin, kysyi hän olisinko sitten valmis maksamaan hallitusohjelmasta, jolla pitkä maamme pysyisi asutetuna? Jolla dösä kulkisi maan kaukaisimpaankin kolkkaan ja työpaikkoja priiskoteltaisiin muuallekin kuin Pääkaupunkiseudulle. Olisin! vastasin, aloitetaanko vaikka 30 veroprosentista?

On aivan jäätävää kerätä suurin osa ihmisistä pääkaupunkiseudulle ja rakentaa se täyteen ylihintaisia asuntoja, kun tilaa maassamme riittää. Tässä suhteessahan minäkin elän kuin opetan, pyrin pois täältä kärpäspaperista, pois ahtaasta suppilosta, jonne houkutellaan aina vaan lisää jengiä.

Mitä, jos yksi leffateatteri riittää? Ja mitä, jos kaupan ei tarvitsekaan olla auki kuin kuuteen lauantaisin? Mitä jos se tekeekin vain hyvää, että menonsa pitää suunnitella sen sijaan, että joka hetki olisi oltava mahdollisuus valita ihan kaikesta maan ja taivaan väliltä. Eikä Helsingissäkään voi tätä tehdä. Euroopan suurkaupungeissa ehkä aletaan puhua aidosta 24h elämästä, jonka senkään puolella en seiso. No, syksyllä nähdään mitä kaipaan eniten, Kaivaria vai spåran kolinaa. Ne nimittäin on kyllä jotain, mitä Stadista ottaisin mukaani. Mutta en tätä nykyisen kaupunkisuunnittelun ahtautta, jossa kellekään ei jää tilaa hengittää.

Kuka sitten olisi se harva ja valittu, joka sen tilan ansaitsisi? Mielestäni kysymys on aseteltava niin, että millä muistakin kaupungeista saataisiin yhtä houkuttelevia kuin tästä yhdestä? Pitäisikö useammalle antaa pääkaupungin arvo..? Äh ei, mutta useammalle tulisi taikoa enemmän työpaikkoja ja estää massojen vyöry etelään. Tehdä politiikkaa, jolla koko Suomi pysyy elinvoimaisena.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

osuit naulan kantaan,kannatetaan....

Anonyymi kirjoitti...

Pari huomautusta:
1) Turku on tunnetusti Suomen suurin pikkukaupunki.
2) Vakavampi kommentti, jota ekonomisti ei voi jättää lausumatta: Helsinkiin ei rakenneta ylihintaisia asuntoja, vaan asunnot Helsingissä ovat kalliita, koska niistä ollaan valmiita maksamaan kovia hintoja. Ja miksi? Koska Helsingissä on hyvä asua. Jos kalliit asunnot tekisivät paikasta huonon asuinseudun, Jakomäki olisi parempi asuinalue kuin Eira tai Kaivopuisto.

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi olkoon! Olet löytänyt jonkun, jonka kanssa on niin hyvä olla että olet valmis vaihtamaan maisemaa.

Vain runsas vuosi sitten kirjoitit tällä palstalla, ettemme me ihmiset tapaa enää romanttisessa mielessä. Kommentoin tuolloin, ettei kumppanin löytämistä tulisi ottaa suorituksena, vaan antaa elämän viedä. Kohtaamme ihmisiä ihan normaalissa elämässä jatkuvasti, ja joskus osuu kohdalle se, jonka kanssa molemminpuolinen kipinä syttyy.

Tuomas kirjoitti...

Tervettuloa Turkuun. Kiva täällä on elelllä.