tiistai 30. elokuuta 2011

Cultural Tall Ships Race 2011 Turku

 Dar Mlodziezyn perälippu
Joo-o, taas on yksi vaiherikas viikonloppu takana, jonka vietin Turun Cultural Tall Ships Race tapahtumassa työskennellen. Itse TSR (Tall Ships Race) on maailman laajuisen kattojärjestön, Sail training internationalin organisoima suurten, pienten ja keskikokoisten purjelaivojen kilpailu. Kilpailuun osallistuvilla laivoilla on vähintään pulolet miehistöstä oltava 15-25vuotiaita, tällä tuetaan nuorten purjehdusharrastusta. Kilpalegien välillä pysähdytään satamissa, kuten viikonloppuna Turussa, missä laivojen saapuminen aiheuttaa aina yleisöryntäyksen ja festivaalitunnelman. Nytkin Aurajoen rannat olivat täynnä tapahtumaan tutustuvia ihmisiä ja perjantaina järjestetty ilotulitus veti komeudellaan katsojat hiljaisiksi.

 Tunnelmaa Aura-joella
Työtä näin isossa tapahtumassa riittää, itse olin nyt toista kertaa yhteysupseerin eli Liaison officerin (LO) tehtävissä. Hommaan kuuluu hoidettavaksi nimetyn laivan toivottaminen tervetulleeksi satamaan ja kiinnityksessä auttaminen, täydennys (muonat, polttoaine, vesi tms) ja tyhjennys (septi- ym likavedet) tarpeiden karoittaminen sekä korjaustarpeista huolehtiminen. Kun käytännön asiat on saatu hoitoon, alkaa LO-homman hauskin puoli nimittäin meihistön tutustuttaminen Turkuun.Tällä kertaa miehistöille oli varattu kiertoajeluja, tutustuminen jätenvedenpuhdistamoon sekä uintikilpailut, näistä kaikista LO:n on tiedotettava alukselleen. Toimin tällä kertaa Venäläisen, Saksassa 1926 rakennetun Kruzensternin kolmantena yhteysupseerina. Olikin ihan mukavaa, että 114 metrisestä laivasta ja sen yli 250 miehistön, kadetin ja oppilaspurjehtijan - tai mitä kaikkia henkilöitä tuohon lukuun jo mahtuukin - joukosta oli huolehtimassa muutama muukin kuin minä.

kuva wikipedia
 kuva wikipedia
Astuin palvelukseen vasta lauantaina työkiireiden takia, aamu alkoi kello 8.00 aamupalaverilla ja käynnillä laivalla. Siellä tiedustelimme laivan tarpeet ja meidät kutsuttiin kiitokseksi panoksestamme syömään venäläistä lounasta, alkukeittoa ja pääruoaksi todella maukasta lihakastiketta riisillä, ruokajuomana oli makeaa mehua. Päivän aikana yksi meistä saattoi kuusi henkeä uimakisoihin Samppalinnaan, minä hain kymmenen hengen porukan kiertoajelulle, toimitimme laivalle postia ja veimme sitä sieltä eri tahoille. LO-pesti on liikkuva sihteerin ja kohdeoppaan työ yhdistettynä. Välillä ehti kivasti muihinkin aluksiin tutustumaan tai vaikka LO-loungeen juomaan kahvia ja juttelemaan muiden laivojen LO:iden kanssa. Illalla oli sitten Crew party, mihin kaikki LO:t oli myös kutsuttu. Siellä tarjottu paella ja olut osuivat ja upposivat, olin nukkumassa jo yhdeltätoista...

Sunnuntaina kävime vielä pari kertaa laiavlla varmistamassa, että miehistölistat oli palautettu kuten kuuluu ja kapteeni tietoinen captains breifingistä. Laivat irrottivat kello 14, ja me olimme seuraamassa laivojen ohipurjehdusta - koneilla menivät tosin - hieman Ruissalon länsipuolella pienestä vesibussista. Upeilta ne näyttivät joessa, mutta vielä upeammilta vapaina seilaamassa. Vuonna 2013, kun tapahtuma rantautuu Helsinkiin on viimeisen päivän purjeiden paraatia päästävä katselemaan avoimille vesille. Haluan nähdä, kun tapahtuman jättiläiset Mir, Dar Mlodziezy, Sedov, Kruzenstren ja monet muut nostavat purjeensa!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

mahtava pesti, upeat kuvat, muutenkin varmaan hyvä meininki!!!!!

Anonyymi kirjoitti...

Pitäisi Suomessakin olla edes yksi
iso botski. Ålantereilla oli ennen
sotia maailman suurin purjelaivasto
e.