lauantai 20. elokuuta 2011

iPhone 4

Kirjoitan tätä nyt ensi kertaa uudella puhelimellani, ostinpa viime viikolla ensimmäisen älypuhelimeni vanhan Nokian väsyttyä käytössä. Valinta osui tähän huiman suosittuun Applen iPhone 4:n valkoisena. Ensi reaktioni oli melkein hölmistys, näin hauskan ja jännittävän laitteenko Apple on taas keksinyt! Vein jopa vanhan MacBookini huoltoon toiveenani, että sen saisi kuntoon halvemmalla kuin vuosi sitten arvioitiin, vastausta tässä odottelen ja totutellen tähän uuteen leluuni. Leluksi tämä on kyllä mielleeävä. Grafiikka ja käyttöliittymä ovat niin käyttäjäystävällisiä ja hauskoja ominaisuuksi sisällään pitävä, ettei heti tule mieleen pelkkä hyötylaite! En osaa sanoa, mikä olisi puhelimessa parasta, niin paljon mahdollisuuksia on olemassa. Muutamia rajoja on silti tullut jo vastaan. Puhelin ei muunmuassa tue Flash- eikä Adobe reader-ohjelmia, joita tarvitaan monien sovellusten ja nettisivujenkin selailuun. Vaihtoehdoksi Apple on ilmeisesti kehittänyt paljon appejä eli juuri iPhonelle tehtyjä ohjelmia, jotka mahdollistavat muunmuassa Elisa kirja- palvelun käytön ilman Adoben ohjelmaa. Harmi vaan, että appejä ostaakseen on Applelle luovutettava luottokorttitietonsa... Hieman harmillista mielestäni.

Puhelimeni myötä paljon puhuttu isoveli valvoo nyt minuakin, sillä mikäli haluan käyttää puhelimen mainiota kompassia tai karttaa, lähettää puhelin paikkatietoni Omena yhtiön tietojärjestelmiin, jotka he säilyttävät sanojensa mukaan viikon, vanhojem tietojen mukaan jopa vuoden. Rynnäkköä kotiini odotelessani (ja univormupukuisia sotilaita) päivitän tässä sähköpostiani ja etsin kätevintä reittiä Maunulan Lidliin. Tervetuloa siis sueraamaan hyvin vaiherikasta lauantai-iltaani. Noh, nyt olen jo hankkinut oikeaan peukalooni kipeän nivelen naputtaessani hullun lailla niin tätä postausta kuin esimerkiksi sähköposteja, nämä kun voi nykyään tehdä samallan kun ennen vain istuin paikallani (kuten spårassa tai dösässä). Ihanaa saada ne hoidettua juuri tuollaisella "väliajalla". Kunhan saan kirjasovelluksen toimintaan, lataan kapulaan Sinuhe Egyptiläisen ja ryhdyn toteuttamaan yhtä pitkän ajan haavettani sen lukemisesta. Oikean näppäimistönkin puuttuminen hämää aina vaan vähemmän, vaikka tällä kuivalla kaksisormijärjestelmällä virhelyöntien mahdollisuus on kasvaa mitä nopeammaksi naputteluni kiihtyy.

Tässä selittäessäni kaikkia huomioimiani miinus ja plus puolia, olen myös miettinyt miten NOPEASTI tähän tottuu ja jää kiinni! Olen luonut tällä jo uuden sähköpostiosoitteen ja tarkistan meilini (mitä saan yleensä yhden kahdessa päivässä, ja nekin mainoksia Siljalta tai Finnairilta) joka toinen tunti. Facebookissakin on käytävä tyyliin kerran tunnissa ja olen myös luonut itselleni tilin urheilusuoritusteni tarkkailuun. Seuraavaksi varmaan rekisteröidyn Twitteriin, Google+:aan ja LinkedIniin? Olispahan päivitettävää! Into luultavasti vaipuu käytön myötä samalla, kun keksin tästä esiin niitä oikeasti käytännöllisiä ohjelmia; miten olisi kaikkien edellisen päivän tv-ohjelmien katselu, palveluiden etsiminen tuntemattomassa paikassa, kielten opiskelu... Kauan olen tullut toimeen ilman, mutta tästä hauskuudesta ei luultavasti ole enää paluuta.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

kunhan et solahda sinne koneeseen sisään, hyvää erikoista leikkiaikaa.....