perjantai 23. joulukuuta 2011

Asua, ruokaa ja tunnelmaa kasaan

Viimeisiä hetkiä viedään ennen aattoa ja matkaa juhlapaikkaan Kirkkonummelle. Pohdin tässä aaton asua, alla jouluun tekemäni rannekorut.Väriä ja yhdistelmään kuin parhiassa polkagriseissä..


Eilen illalla tein käyntikorttini jouluaatonviettopaikkaan eli lohihyytelön. Olen saanut reseptin isotädiltäni 90-luvun puolivälissä ja tehnyt sitä joka joulu siitä asti. Alusta asti se on myös ollut minun ja äitini jouluperinne, yksin sen tekeminen ei varmaan onnistuisi, kun lohta putsatessa on hyvää aikaa käydä läpi viimeisimmät tapahtumat, mieltä ärsyttävät ja ilostuttavat. Resepti on kirjoitettu puhtaaksi vanhalla kirjoituskoneella ja liivatteen määrästä käydään joku vuosi arvuuttelua, joka kerta onkin arvoitus kuinka leikattavaa hyytelö tällä kertaa on. Laiten reseptin tähän jatkoksi, jos joku haluaa kokeilla mainion kalapöydänantimen tekoa!

Reseptin kunnosta voi päätellä sen iän...

2 purkkia säilykelohta
1 purkki kermaviiliä
2 dl kevyt majoneesia
2 rkl tomaattipyrettä
4 rkl tuoretta tilliä hienonnettuna
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria jauheena
1,5 dl kalalientä
5-6 liivatelehteä (tai maun mukaan kuinka leikattavaa hyytelöstä haluaa)

I Puhdista lohi nahasta ja ruodoista, ja muhenna haarukalla heinoksi.
II Sekoita lohien joukkoon kermaviili, majoneesi, tomaattipyree, tilli, suola ja pippuri.
III Valmista kalaliemi ja sekoita mukaan ohjeen mukaan liotetut liivatteet.
IV Sekoita kalaseoksen joukkoon viilennetty kala-liivate-liemi.
V Kaada seos vuokaan ja anna hyytyä viileässä vähintään yön yli. Käytän itse Tupperwaren muovivuokaa, jossa on irtonainen koristekansi vuoan päällä, jotta vuoan kumotessa hyytelön saa tipahtamaan kauniisti tarjoilulautaselle.

Hyytelö odottamassa jääkaappiin pääsyä.

Pieni anekdootti vielä meidän kuusenhakureissulta niin ikään eiliseltä. Samalla kertaa ei kannata käydä Alkossa, kuusikaupassa ja kinkkutikiskillä saati ostaa muutakin ruokaa, sillä kuusi on yksinään jo vaikea kannettava ja kinkku painaa yleensä sen minimi 6 kiloa. Kun siihen vielä yhdistää 1,5kilometrin kauppamatkan kävellen, voi joulun valmistelua kutsua jo kuntourheiluksi! Hauis kasvaa ja otsasuoni pulistuu, kun molemmilla on kolme kassia ja vuorotellen kuusi kainalossa...

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

hyvää on ja oli taas...

Anonyymi kirjoitti...

noi sun tekemät käsirenaat ovat älyttömän stylejä värivalikoimat onnistuneita...