keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Valoa kohti

Johan kääntyi nopeasti sää päälaelleen! Pari viikkoa sitten sai vetää hupun tiukasti päähän, kun nyt voi jo availla sateenvarjoa. Tämän aamuinen valoisuus oli tosin niin ihanaa, ettei olisi millään uskonut helmikuun aamuksi. Ainoa paha ovat nuo katoilta putoilevat lumet. Kävelin maanantaisen turmapaikan ohi juuri salilta kotiutuessani ja tallasin suoraan kinokseen vilkuillessani talon katonrajaan. Ei todellakaan riitä, että putoasvasta lumesta varoitetaan oven sisäpuolella olevilla lapuilla, sillä vaan pestään taloyhtiön kädet ikävästä tosiasiasta, että lumi tulee katolta alas aina jotenkin. Jos ei vesihöyryksi haihtumalla niin sitten nopeammin eli putoamalla. Olen pohtinut, että puhelinta voisi käyttää periskooppina. Sen avulla voi ennen räystään alta astumista kurkistaa mitä katolta on mahdollisesti alas tulossa. Puhelimen kakkoskamera siis päälle ja puhelin työnnetään ovesta ulos kuvaamaan ylöspäin ja sitten voi itse kuvaruudusta tarkastella milloin olisi otollinen aika tsupata turvaan kauas vaaraa tihkuvista räystäistä. Meidänkin talossa killuu pitkiä, hyytäviä jääpuikkoja ihan katonrajassa. Sulaisivat vaan nätisti pois.

Hieman kevään odotusta siivittää myös suunnitteilla oleva pidennetty viikonloppu Belgiassa. Olin siellä opiskeluaikana vuoden vaihdossa, ja nyt vaihdossa samaan aikaan samassa yliopistossa olleen kaverin kanssa suunnitellaan paluuta muistoihin. Suklaata, olutta, frittejä ja minttuteetä, Louvain-la-Neuvin karu kotoisuus ja Brysselin kansainvälinen ilmapiiri. Ah, sinne!


1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

voi jumbe mäkin haluun sinne frittejä ja majoneesia syömään....