Kuumetta helteellä

Sain road tripiltä kesäflunssan ilmeisesti auton ja hotellin ilmastoinneista. Eipä ole ikinä vielä näin tapahtunut enkä ole kyllä kipeäkään koskaan kesällä ollut. Näin superhelteillä sairastaessa on noussut esiin myös uusi ongelma, mikä on kuumeen raja kun kroppa muutenkin yrittää pysyä lämmöissä mukana? Tiistaina olin ihan selvästi naatti kuin auringossa nahistunut nauris ja eilenkin kaaduin päikkäreille sänkyyn ja nukahdin saman tien. Tämän päivän piti olla se yksi kuumeeton ennen töihin paluuta, mutta mitä hittoa, kun sisälämpö huitelee kuumeen rajalla edelleen ja nokan tukkoisuudesta en osaa ennustaa onko paranemista tapahtunut. Olo on jo parempi, mutta millä asteikolla sen voisi reaalisesti mitata? Mittaaminen on kivaa ja normaalisti kuume on varma nakki, en halua jälkitauteja tai muitakaan tartuttaa...

Onneksi sain päiväkahviseuraksi kaksi koekaniinia, joiden suuhun sain tuikattua lämpömittarini. Mulla lukemat on siis huidellu sitä 36,9-37,3C suusta ja 36,4C kainalosta, mutta koska digitaalisen mittarin suositus on suumittaus, olen elänyt tiiviisti siinä uskossa, että kuumettahan mulla on. Tai ainakin lämmön nousua eli kipeyttä. Verrokkihenkilöideni saatua samoja lukemia eli rouva A:n suusta 36,8C ja kainalosta 36,3C ja herra B:n suusta 36,9C aloin laskea yhteen, että mitä jos tämä onkin ihan normaalia helteellä? Kehon sisälämpötila nousee sen reilun puoli astetta totutusta 36,3 asteesta ja onkin vain tapa reagoida ympäristön nousseeseen lämpötilaan? Kuumalla on kehokin kuumempi ja kunnon kuumeessa ties kuinka kuuma, ota siitä selvää. Taidan siis huomenna suunnata töihin ja tarkkailla pajonko nenä vuotaa ja tuleeko vilunväreitä, ne on nyt selvästi parempi mittari kuin lämmin otsa.

Mutta ainakin aion laittaa näitä lukemia ylös, jos vaikka joku kesä seuraavan kerran sairastuessa olis tämänkertaista fiksumpi.