sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Aattoa kohden mennään

Niin se aatto lähestyy ja joulukuun kohokohta koittaa. Tänään leivoin pipareita ja mietin miten harvoja traditioita sitä itsellä jouluun liittyykään.

Joitain vuosia sitten kävimme vuosittain Kamariherrojen joulukonsertissa, mutta kun ne loppuivat on jäljelle oikeastaan jäänyt vain piparien leipominen (niissäkin äiti tekee taikinan ja minä vain kaulitsen ja paistan) ja lohihyytelön valmistaminen aattopöytään. Ei tarvitse riisipuurosta löytyä mantelia tai seistä Stockan kalatiskillä viidensadan muun ihmisen kanssa aattoaamuna. Mielummin katselen joulurauhan julistuksen ja Lumiukon verkkarit jalassa.  Ei tarvitse edes saunaan päästä tai kirkkoonkaan. Vieraisiin jos lähdetään, niin ajaessa ollaan viime vuosina laulettu joululauluja radion säestyksellä. Musiikissa parhaan tunnelman luovat Band Aidin Do they know it's Christmas sekä perinteisen harras Sylvian joululaulu.


 Huomenna suuntaan vähemmän hartaasti Stockalle siihen upeinpaan aikaan viiden paikeilla, mutta heidän konjakki-luumurahkansa on sen arvoista! Toivottavasti sitä on tänäkin vuonna saatavilla. Muut ostokset tuli hoidettua sunnuntain rauhassa, kun Kaari oli kello seitsemältä pyhänä jo ihanan rauhallinen. Pysyisipä tuo vasta satanut lumikin maassa, niin pääsisi todenteolla virittymään tunnelmaan. Stressitöntä joulun odotusta teille!

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

kiitos samoin. kauniin värin sait joulupipareihin...