Purjehduskausi avattu!

Enpä olisi uskonut, että näin aikaisin voisin todeta purjehduskauden avatuksi. Ja missä kelissä! Hieno tuuli, niin mahtava auringon paiste että naama punottaa jo ja omaksi onnekseni olin ainut paikalle kiiruhtanut innokas oppilaspurjehtija. Löysin Naispurjehtijoiden kautta väyläni purjehdusakatemia Pärskeen ensimmäiselle maanantaipurjehdukselle Särkkään ja sieltä Helsingin edustalle nautiskelemaan. 

18 eurolla voi lunastaa itselleen paikan pariksi tunniksi Pärskeen Melges 24-purjeveneestä, joka on reilut 7 metriä täyttä purjehduksen nautintoa. Minäkin olen matkan varrella välillä eli 13vuoden on/off harrastamisen lomassa välillä unohtanut, mikä tässä lajissa oikeasti kiehtoo. Tänään hogasin jälleen, että niinä unohduksen hetkinä olisi aina syy ottaa askel tällaiseen ketterään, mutta vakaaseen paattiin, jolla pääsee lähelle veden pintaa. Lähelle ydintä. Tekee fiboja, korjaa ne; oppii ja onnistuu!

Ulapalla en paljoa ehtinyt nappailla kuvia, sillä kuten sanottua olin veneessä kaksin Pärskeen iloisen ja sympaattisen opettajan kanssa. Siinä sai muistutella mieleen pinna-ajoa, vendoja ja skuttausta oikein aktiivisesti unohtamatta juttelua ja purjehduksesta nauttimista. Kerrankin ei tarvinnut purra huulta ja uskaltaa ajaa kovempaa kryssikulmaa vaan sai ihan naurussa suin todeta, että hitto nyt vähän jänää, mites mä taas saisinkaan tän paatin takas lähemmäs vaateria. Eli suosittelen oikein todella tätä akatemiaa kaikille lajista kiinnostuneille ja jo harrastaneille, itsellä meni heti kymmenen kerran kortti ostoon ja ensi maanantaiksi on varattu uusi aika ulapalle. Lisätietoja http://www.parske.fi

Ennen yhteysaluksen kyytiä takaisin Ursulan laituriin tutustuin Särkkään. Siellä ei kumma kyllä ole koskaan enne tullut käytyä.

Suokkiin on esteetön sihti.

 

Mastot järjestyksessä.

 

Saarella on oma sektoriloisto.

Saarikoira pitää kuulemma paikan hanhettomana; tässä hän odottaa yhteysalusta ja isäntäänsä.