Syntymäpäivä

Mä sitten rakastan syntymäpäivääni! Parikyt vuotta voin sanoa aloittaneeni tämän päivän Sigin kappaleella Hyvää syntymäpäivää, se on aivan mahtava synttäripäivän vauhtiin polkaisija! Muutama vuosi sitten keksin ottaa päivän vapaaksi duunista, se kun usein sattuu osumaan ilkeästi keskelle viikkoa. Nautittuani hitaasta aamusta lähden pörräämään kaupungille, päiväkahviaikaan hipsin vanhempieni luo leivoslaatikot mukanani ja illalla roudaan heidät ravintolaan. Samoin tänään.

 Aamusta croissantteja, maitokahvia, hilloa ja greippiä. Tottakai! Kun en hotelliin ehtinyt, niin toin edes aamupalapöydän luokseni.

 Leivoksia, macaroneja, makuja ja koostumuksia, mousset ja hyytelöt siististi paikoillaan. Huh! Tämän vuoden konditoriaksi valikoitui Patisserie Teemu&Markus Yrjönkadulla. 

 Heidän huomaansa palaan...

Pelkkää leivosta koko päivä, muttei sentäs. Näiden herkkujen jälkeen avasin lahjani eli kauan toivotun imurin. Vanhemmilta nämä käytännön lahjat on parhaita, ja kiitokseksi iskin heti töpselin seinään ja imuroin heidän asuntonsa. Ja hyvinhän uusi pikku Boschini imee. Söde vaaleansininen väri tuo myös oman säväyksensä siivoukseen. Illan ravintola oli tänä vuonna Ravintola Lasipalatsi, missä mutkaton palvelu hurmasi ja kuha Marsalkan tapaan upposi meihin kaikkiin. Mmmmh... Juhliminen se kannattaa.

Vaikka tarjoilupöytä näyttää nyt tältä ja huomisen herätyskellon saa jo virittää soimaan, nostan traditiot kunniaan. Mikä sen parempi syy juhlaan kuin oma syntymäpäivä! 

Tervehtien ihan juuri 36vuotias kakara.