Näin IS:ssä otteen palvomastani kirjasta:

Ken on lukenut Albert Camus'n Sivullisen (L'Étranger) on lukenut tämän lauseen. Miksi Mersault ei itkenyt äitinsä hautajaisissa? Kirja kertoo miehestä, joka ampuu rannalla toisen miehen ja joutuu syytetyksi murhasta. Ampuminen ei kirjassa ihan ole yksinkertainen rikos eikä ainakaan harkittu, ja siksi kirjan alkuun sikoittuva päähenkilön äidin kuolema ja hautajaiset, joissa päähenkilö ei itkenyt, nousevat painaviksi syytöksiksi murhaoikeudenkäynnissä. Inhimillisessä valtiossa inhimillisen kansalaisen täytyy itkeä niissä tilanteissa, joissa ihmisen vaan kuuluu itkeä. Anneli Aueriin sovelletaan nyt samaa logiikkaa. Hän ei itkenyt, kun olisi ollut soveliasta ja odotettavaa, hänen on siis oltava kylmä murhaaja. Kirjassa Mersault'sta ei myöskään saada irti oikeudenkäynnissä kuin ulkopuolisen vaikutelma, lopussa hänet tuomitaan kuolemaan. Miten käy Auerin. Se on vakavaa, kun ei hogaa itkeä, kun muiden mielestä pitäisi!