Hotel Manta of Helsinki

Saatoin vanhemmat satamaan ja kaupunkiin dallatessa pohdin mitä sitä keskustassa näin sunnuntaina tekisi. Ostoksille ei nyt ole varaa, ruokaa ei tarvitse, halli on sunnuntaina kiinni... Mutta Hotel Manta Havis Amandan patsaan "ympärillä" oli auki. Kolme euroa tiskiin ja taattua kulttuuria nauttimaan!

Ja siinä hän on, keskellä huonetta ja sänkyä. Kaikkine muotoineen ja kuuluisine ilmeineen. Ah! Kaikki vierailijat heilui kamerat tai puhelimet käsissä kuvia napsien, kyllä tämä sellainen tapaus Helsingissä on ollut.

Sisustus on kivasti suomalaista puuta korostava, mutta värejäkin riittää. Ei voi valjuksi haukkua, mutta kyllä tuolla yhden yön viettäisi. Tapetissa seikkailevat Suomi-neito kansallisrunoilijoidemme ja -säveltäjien kanssa oikein kansallismaisemissa. Punaisella painettuna kaikki heistä ihan hyökkäävät päälle, huh, kädet ja liput ojossa.

Siinä hänen kauniit kasvonsa. Lähemmäksi en päässyt, sillä sängylle ei toki sopinut astua. Ja alla näkyy mihin hän joka päivä tähyää, Kauppatorillepa tietenkin. Isosta ikkunasta näkee hienosti tie- ja vesiliikenteen ja Kauppatorin tapahtumat.

Pariskunnalle tämä sänky ei ihan toimi, sillä patsas seisoo kirjaimellisesti keskellä sitä ja erottaa nukkujat; vilkkaampi voi myös lyödä päänsä päähenkilön pohkeeseen. Jännästi toteutus on kuitenkin saatu toimimaan ja peti istuu Mantan jalustaan melko saumattomasti.

Ja joo, olihan Mantaa pakko myös koskea. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun iskin kiinni jonkin patsaan peffaan, sen muoto vaan on niin houkutteleva ja pinta sileä. Enkä ollut vieriasta suinkaan ainoa... Pyysin häneltä kyllä anteeksi, ihan ääneen vieläpä!