Itse olen testannut itseni asianajajaksi, hiljaiseksi idealistiksi, ja sellaiseksi kaksi ulospäinsuuntautunutta työkaveria minut myös testin mukaan määrittelisivät. Introvertti kollegani pitäisi minua kuitenkin arkitehtina, kekseliäänä ja strategisena ajattelijana, jolla on suunnitelma kaiken varalle, miespuolinen hyvä ystäväni taas oli klikkaillut tulokseksi protagonistin, jonka on luonnehdittu olevan karismaattinen ja inspiroiva johtaja, joka osaa lumota kuulijansa. Nää kaikki kuulostaa juuri siltä, että ah kiitos kiitos, kun olette sitä mieltä, että minussa on jotain näin yleviä ominaisuuksia! Mutta nyt ei ollut siitä kyse vaan siitä, miten hauskaa on nähdä kuinka eri tavoin erilaiset ihmiset minut näkevät... Millaisena, ja miten erilaisena kuin itse kuvittelen saatankaan näyttäytyä muulle maailmalle. Omasta mielestäni solahdan aika hyvin asianajaksi, mutta kyllä noista kahdesta muustakin tyypistä löytyi paikkansa pitävyyksiä, huolimatta siitä, että luonnehdinnat on tietty kirjoitettu mahdollisimman laveasti.
Saatuaan kolmelta kimmalta tulokseksi innostuneen, luovan ja sosiaalisen aktivistin parahti ekstrovertti duunikaverini olevansa oikeasti herkkä konsuli ja ihmetteli miksemme näe sitä puolta hänestä. Totesimme, että taitaa hänen ulospäin suuntautuva puheliaisuutensa olla niin hallitseva, ettemme ehdi kuoren alle kurkistaa. Aivan samoin vaikuttaa toki, miten hyvin testin tekevä "testattavan" tuntee tai millainen tekijän oma persoonallisuus on. Omaan normiimmehan toista aina peilaamme. Nyt siis itseä ja toisianne testaamaan...
xxx
Sunnuntain kunniaksi ja pitkän himoitsemisen jälkeen tein päiväkahville porkkanakakkua. Olen ollut melkein pari vuotta syömättä turhaa sokeria ja yritän pitäytyä edelleen valitsemallani polulla, mutta joskus sitä vaan on annettava himolle periksi. Jätin sokerin ihmeellisten, päivällä vaivanneiden väsymysten takia, mutta saatuani kuukausi sitten diagnoosin kilpirauhasen vajaatoiminnasta mietin nyt olisiko tämä rauhanen ollut kaiken väsymisen takana... Pala kakkua ei ainakaan aiheuttanut mitään ihmeempää kuin hyvän mielen.
Kilpirauhanen on todella yleinen vaiva Suomessa, meillä se kulkee suvussa. Äidillä ja hänen äidillään on molemmilla ollut struuma eli kilpirauhasen liikakasvua, äidiltä koko rauhanen jopa poistettiin tänä kesänä. Vajaatoiminta ei minua häirinnyt ennen verikokeita, ja syy juuri kilpirauhasen testaamiseen oli sormien nivelkivut eli ei mitenkään kilpparissa tuntunut vaiva. Nyt syön Thyroxinia 50 mikrogrammaa aamussa ja nivelet ovat tervehtyneet ja luultavasti sokerista aiemmin mielestäni johtuva väsymyskin pysyisi poissa, vaikka päättäisin alkaa nautiskella makeaa hieman useammin.
Lääkkeen sivuvaikutuksista yritin lukea etukäteen, olihan tämä eka oikea pitkäaikainen lääkitykseni. Ensimmäisenä päivänä tuli luvattu kuuma fiilis, tokana huomasin nesteiden poiston toimivan vilkastetusti ja muutamana päivänä kurkkussa asui hento kuristava tunne. Hiusten olemme myös äitini kanssa huomanneet ohentuvan, mutta tämäkin on valitettavan usean tyroksiinia nauttivan naisen oirelistassa. Kuukauden jälkeen kehon totuttua hormoniin voin sanoa olevani ainoastaan tyytyväinen, että kilpirauhanen testattiin. Moneen tämä pieni rauhanen vaikuttaa enkä ikinä olisi kuvitellut pääseväni nivelvaivoista kilpirauhashormonin avulla eroon! Tässä seuraava testin paikka kaikille terveyttään epäileville.
1 kommentti:
totta puhut hiusten lähdöstä. erittäin maittava porkkanakakku nam, nam....
Lähetä kommentti