perjantai 20. lokakuuta 2017

Mä en kestä!

Kamala luomisen tuska, muttei tarpeeksi kamala olo, että tänne tulisi jotain mielenkiintoista tai järkevää. Valmisteilla on teksti äitiydestä, mielessä pohdinta lemmikkieläimistä ja sanottavaa olisi muustakin, mutta elämän perässä on kipitettävä. Rauhoituksen sävelenä ensin Pink Floydia, tää tuli yks ilta mieleen, harjoiteltiinhan kipaletta skittatunneilla. En ole senkään kaulaan pitkään aikaan tarttunut... Mutta biisin kohta "We're just two lost souls swimming in a fish bowl year after year", fiilistelkää hetki rauhassa.


Olen saanut viimeaikoina kommentteja ja pieniä ihmetyksiä, että jaan täällä itsestäni paljon... En henkilökohtaisesti tunne jakavani paljoa, ajatuksiani toki, mielipiteitäni jes, itseäni hmm, en niinkään. Kirjoituksistani voi rivien välistä lukea asioita, ajatella kurkistavansa verhon taa, mutta minne silloin kurkistaa... Kuvajaiseen minusta?

Ajatteletko sinä tuntevasi toisen, kun tunnet hänen mielipiteitään? Onko mielipide avain ihmiseen? Tämä on dilemma, johon törmään aina välillä. Mielipiteestä on helppo vetää laajojakin linjoja toisesta, maalata kuva, mutta unohtaa sitten verrata teosta malliin. Kysyä asiaa suoraan henkilöltä itseltään.

Runoa en nyt julkaise, vaikka pari on valmiina. En tiedä mistä nekin kumpuaa, perintönä kai vyöryvät päälle, kun fiilis on oikea. Mutta nyt on kyllä fiilis hanskassa ja hanskat hukassa! Siirrytäänkin siis kuvakerrontaan, sekalaista koontia parilta viime viikolta

Isin synttäreiltä Clarion hotellilta.
Sieltä otettiin Kovasen Mersu kotiin ja autossa oli mukavan kuskin lisäksi tällanen lisäefekti, jolla sisävalojen väriä ja sävyä sai vaihtaa portaattomasti valintakiekko pyörittämällä. Vau... Ajelu kesti ihan liian vähän aikaa, kun minä sain näppini sen kiekon ympärille! Pöyritin pyöritin pyöritin hitaasti ja harkiten, nautinnolla.

Linnanmäen Valokarnevaaleilla on vielä pari päivää kaunista väriä ja tunnelmaa. Kävin paikalla kahteen kertaan, eilen jengiä oli jo melkein tarpeeksi ja paikka täynnä mukavaa Lintsi-fiilistä.
 
 Sitten pari erilaista kahviannosta viikkojen varrelta. Hyvinkäällä käytiin kaverin kanssa Laurellin palkitussa kahvilassa, ja eilen lämmiteltiin Bailey's coffeen äärellä. Popparit on nykyään in, ja sehän sopii mulle!

Lopuksi tämä kostea kuva syksyn saapumisesta ja kesän lopusta. 

 
Jouluun on Lottomainoksen mukaan enää 10 viikkoa ja tänä aamuna oli Helsingissäkin kuuraa maassa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

tämähän oli piristävää tutkielmaa, jess... ovelia kuvia lintsiltä,olisi pitänyt itsekin käydä katsomassa valotunnelmaa...