Se on makeeta, kun kävelee muina miehinä ja yht'äkkiä tajuaa, että vierellä seisoo jotain. Pysähtyy. Huudahtaa Vau. Tutkailee ja ottaa kuvan, jota voi kotona ihastella. Hienoa, ettei näyteikkunoissa enää myydä tuotteita vaan mielikuvia ja ihanteita. Myykö tämä laukkukauppa siis matkalaukkuja vai käsilaukkuja iltaelämän kissaeläimille..?
Taidegallerian on lupa olla salaperäisempi tai ehkä taiteellisen outo. Hieno pää. Taas ei ohi voinut kävellä, pimeä on ikkunaostosten aikaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
en voi kuin ihmetellä sanallista ulosanntiasi ja sana valintojasi, ettei aina ole samaa kivaa kivaa...olet kuin joku toimittaja, joka arvostelee vaikka jotain opperaa!pravooooo
Lähetä kommentti