Elä hetki, elät hetkessä

Mietin tässä, olen toteuttanut päätökseni hankkia omaa aikaa ja omaa tekemistä. Olen viimein herännyt omaan elämääni, pitkältä tuntuvan tauon jälkeen. Olemaan itsekäs niin kuin jokaisen tulisi olla. Kävin tuossa katsomassa ranskalaisen Heartbreaker elokuvan, jossa rikotaan onnettomia suhteita. Päähenkilö määritteli, että on naisia, jotka elävät onnellisessa suhteessa, on naisia, jotka elävät onnettomassa suhteessa, mutta jotka tiedostavat sen ja on naisia, jotka elävät onnettomassa suhteessa, mutteivät tiedosta asian tilaa. Viimeinen ryhmä oli päähenkilön ja elokuvan työmaata. Minunkin työmaatani on nyt muuttaa elämät, joissa eletään ja joissa ajatellaan olevansa onnellisia elämiksi, joissa oikeasti ollaan onnellisia. Kun alkaa viimein murtautua ulos muka-onnellisuudesta, voi alkaa myös tarttua hetkeen, alkaa elää hetkiä. 

Huomaan, että alkaessani järjestellä elämääni ohjelmaa, olen alkanut elää aina sitä seuraavaa päivää ja seuraavaa menoa odottamatta edellisen loppumista. Sellainen meininki täyttää kalenterin ja mielenkin todella tehokkaasti - ja myös todella kauhealla kiireellä ja stressillä. On juostava, minnekään ei ehdi, ja mistään ei lopulta saa kuin ruksin kalenteriin. Mistään ei siis ehdi nauttia. Yksin olostakin voi näin tulla suorittamista tai rangaistus, itseltä itselle. Tajuan, että olisi hengähdettävä, mutta miten se aika tulisi kuluttaa... Alkuharjoituksena olen joskus nukkumaan mennessäni vain keskittynyt tuntemaan puhdas lakana varpaillani ja säärilläni. Ollut hiljaa ajattelematta enempiä, tuntenut vain ja keskittynyt tuntemukseen. Ei aina siis tarvitse olla asiat erityisen erityisesti, että niistä voi nauttia. Tärkeää olisi muistaa elää se hetki ja mielessä pysähtyä tekemään juuri sitä mitä on tekemässä.