Puhelimen hankinnassa on nyt kuuma kamppailu tutun Nokian ja himoitun iPhonen välillä. Paljon olen kuullut sanottavan, ettei Nokian älypuhelinta tähän aikaan kannattaisi ostaa Symbian-käyttöliittymän jäädessä kehityksestä kokonaan pois. iPhone taas jäljittää käyttäjänsä metrin tarkkuudella, mutta epäilen minut löytävän ken sitä halajaa ihan ilman gps-jäljitystä. Ja ketä olinpaikkani edes kiinnostaa, ellei tilastollisessa mielessä? Kyllä se omenan puraisulta siis vahvasti kuulostaa. Olen yrittänyt jopa herätellä iBookiani henkiin latamaalla akkua ahkerasti ja painelemalla virtanappulaa ja tiettyjä näppäinyhdistelmiä raivokkaasti. Tulosta ei ole vielä tullut, joten luultavasti kannan paketin huoltoon. Toiseen vain kuin viimeksi.
Huomiseksi jäi banaaninutturan harjoittelu työkaverin häitä varten. Kampauksen on onnistuttava tasan viikon päästä. Muistin juuri, että olisin halunnut kyseisen nutturan vanhojen tansseihin, mutta kampaaja ei sitä suostunut liian pitkän tukan takia minulle vääntämään. Tukan pituus hipoo taas samoja lukemia kuin silloin, mutta kammassa ei onneksi enää ole kampaaja... Hengettömiä on, ja lakkaakin löytyy. Vai muotovaahtoako piti ostaa... Huomenna esittelen myös tämän päiväisen asuni, sillä olen siihen ihan mukavan tyytyväinen. Ne punaiset housut siis, ja valkoinen paita. Vetoketjut korvissa. Saatte pian nähdä!
viikko kuvana
1 kommentti:
puhelimissa on tosiaan runsauden tarjontapula, itse en tietäisi minkä näköinen, värinen, kokoinen, merkkinen jne. hankkisin. onnea kauppoihin....
Lähetä kommentti