Olen usein kävellyt Pohjoisespaa Kämpin ohi ja vaivihkaa huvittuneena katsellut, minkätyyliset tyypit ovat kiilanneet terassin ikkunan ääreen paistattelemaan suosiossa ja nauttimaan jotain sopivan sofistikoitunutta mahansa hyväksi. Keskiviikkona minäkin ängin sinne terassille ikkunan viereen paistattelemaan ohikulkijoiden suosiossa, ja omassa tyytyväisyydessäni. Kivahan siinä oli istua ja seurata vilkkaan kadun menoa: paljon legginssejä, turisteja, syvään uurrettu musta haalari ja kivoja pikku takkeja kundeilla. Siinä parhaat palat tästä kokemuksesta. Ja Uusi-Seelantilainen valkoviini oli juuri niin mustaherukkaista, kuin muistinkin. Tuli flash back Aussivuodelta, join tätä jossain mukavassa paikassa silloin... Ja nyt täällä kodikkaassa näytikkunassa.
Valitsin kuuluisan burgerin sijaan club sandwichin; paahtoleivän välissä kanaa, munaa, pekonia, majoneesia ja vihreää raikastusta. Hinta 22e. Njääh. Enpä tiedä! Maku oli valju ja täytteet vain ok, ottaen kuitenkin huomioon, että olimme syömässä kaupungin parhaan hotellin brasseiressa. Ja club sandwich on yksi rentojen ruokaloiden hittituotteista. Maukasta ja edullista, parhaimmillaan. Ranskalaisetkin olivat kauan sitten rasvassa paistettuja, oikein rasvaa itseensä imeneitä ja makunsa jo aikalailla menettäneitä pötkylöitä ja jäivät kauas esikuvistaan, Belgiassa nopeaksi naposteltavaksi myytävistä paksuista ja mehevistä friteistä. Enpä menisi uudestaan, ellen nyt paistattelemaan sijaintia sen valkoviinilasin ääressä. Seuralainen otti sen kuuluisan burgerin, muttei hänkään oikein vakuuttunut. Petratkaa Kämp, ettei tarvi tulla uudestaan vain sijainnin takia!
*****
Hyvästä valinnasta muistutukseni Pueblo Eerikinkadulla. Rapeaa, tuoretta, maukasta, ihanaa, aitoa...
1 kommentti:
hauskaahan se on ihmisvilinää katsastaa hyvän viinin kera.....
Lähetä kommentti