Uudenvuodenlupauksia

Kun lehdessä alettiin jo lytätä ihmisten lupauksia ja arvella, ettei laihdutus tai tipaton ole luultavasti lähteneet käyntiin niinkuin jengi on toivonut, katsoin kalenteria ja parahdin vuoden vaihtesta kuluneen vasta kaksi viikkoa! Liikunta-alalla työskeneltevä serkku ainakin vahvisti, että kuntosaleilla on perinteinen tammikuun buumi täydessä vauhdissa ja läski palaa kuten on suunniteltu. Toki suunniteltu elämän muutos olisi hyvä saada käyntiin heti tammikuun ensimmäisenä, mutta elämä jatkuu tammikuun puolessa välissä ja sen jälkeenkin, joten lupauksia ei ole koskaan liian myöhäistä panna täytäntöön.

Sen mitä uuden vuoden lupauksistani muistan, puhuimme kaverin kanssa ainakin molempien tarpeesta aloittaa uusi viikottainen harrastus. Tämä kaveri ilmoitti juuri ostaneensa kuntosalikortin - hän tosin meinasi aloittaa miekkailun, mutta liikunta kuin liikunta, hyväksytään. Itse halusin sen viidennen kerran aloittaa kitaransoiton niin, että tällä kertaa oppisinkin jotain enemmän kuin muutaman soinnun ja pari helppoa, haparoivaa kappaletta. Tuumasta toimeen ja pian olinkin ilmoittautunut Aikuisopiston englanninkieliselle kitaran soiton kurssille. Kurssin tasovaatimus on ihan aloittelijasta pitkälle ehtineeseen soittajaan, itse sijoitun kai tuohon alku päähän pienen plussan kera, mutta ensi torstaina se nähdään. Espanajalaisen opettajan ja seitsemän kanssasoittajan kanssa kokoonnumme Taivallahden ala-asteelle, ja nyt jo kyllä jännittää. Viritin skittani jo ja kokeilen mitä muistan aiemmilta kerroilta. Seuraavaksi tulisi ehkä kerrata englannin kielisiä musiikkisanoja. Ja sitten voi vaan olla ylpeä, ettei uudenvuodenlupaus tänä vuonna unohtunut kuohuviinilasiin vaan toivottavasti kantaa hedelmää myöhemmin keväällä. Ja miksi englanninkielinen? Koska olin myöhässä, suomenkielinen oli jo täynnä. Pitäkäähän peukkuja!