Bar hopping

Sunnuntai kului hiljaisissa merkeissä, kun tv:stäni katosi yhtäkkiä ääni. Kaiuttimista kuuluu kyllä suhinaa, mutta ääni ei välity boxista läpi ja ohjelmat katsotaankin nyt mykkinä. Kätevää, etten ole koukussa suomalaisiin sarjoihin, sillä saisin opetella huulilta luvun. Australialaisissa toki puhe on puoli ruokaa, mutta pari jakso on nyt vaan jaksettava tuijottaa pelkkää kuvaa. Tv:ssäni on valitettavasti vielä hyvä kuva, joten tuntuu tuhlaukselta heittää se roskiin. Pitää miettiä sille toista käyttötarkoitusta ja sitten skivata joulupukille lahjatoive, joka tulis ihan tarpeeseen.

Hiljaisuus ei ollut menneen viikon teema, kun ehdin tsekata dragshow Showhatin vanhassa oopperassa ja todistaa, etten ole vanha, mikäli ikää testataan barhoppingin kestävyydellä. Showhat ei ollut ihan kymppi, sillä minusta ei ole hauskaa, että miehet pukeutuvat naisiksi. Hauskaa siitä tekee naisiksi pukeutuneiden miesten kyky imitoida meitä toisen sukupuolen edustajia tai esittämiään artisteja melkoisella pieteetillä. Antoisa esitys kyllä oli, eikä vähiten siksi, että yleisössä oli 99prosenttisesti heteroita, ainakin 70prosenttia naisia ja muutama reilusti ikääntynyt pariskunta - ei varmaan tarvitse mainita, että show on lähtöisin homoravintola DTM:stä, missä asiakaskunta on enimmäkseen plus miinus 20-vee kundeja... No shown jälkeen jatkettiin pieneen Los Cojonesiin Annankadulle ja opittiin, että tee-vodka (Absolutin uusi maku!) sopii hienosti ginger alen ja limen kanssa samaan lasiin. Baarimikko oli drinkkiehdotuksen kanssa oma-aloitteinen ja paikka todella mukava istuskeluun. Suositukset! Ennen esitystä tutustuimme vanhan tutun Old Anchoriin tiloihin Pursimiehen kadulle avattuun Lungbergiin, mutta pettymykseksi laivaa jäljittelevä ainutlaatuinen sisustus oli raivattu vanhoista kouluista raahatuilla pöydillä ja tuoleilla ja kirpputoreilta pelastetuilla, istumista kestämättömillä sohvilla. Paikka on nyt todella hip ja hipster, mitä sekin ihan varsinaisesti tarkoittaa. Ehkä tuonne voi nyt mennä ilmiötä ihastelemaan käytännössä... Ruoka-aikaan olisi ehkä palattava, josko Ankkurin kelpohintaiset ja maukkaat annokset olisi pysyneet uusien omistajien tavoitteissa?

Perjantaina tuli sitten tsekattua uusi Tony's deli (kävin siis viimeksi vuosia, kymmenenkö sitten, kun ravintola oli nykyisen ravintola Toscaninin tiloissa Klaus-K:n vieressä). Pääsin ulos ilahduttavan halvalla eli kolme ruokalajia ja viini maksoivat vain reilut 40 euroa. Siihen nähden hinta-laatu-suhde oli oiva, mutta ehkä kanaa ja sienirisottoa olisi voinut kehitellä jännittävämmäksi annokseksi ja alun parma-meloni-annoksen meloni olisi voinut olla kypsää. Jatkopaikkamme Kaarle XII ei sitten ihan uinut liiveihini vaan pohdin, mikä siinä paikassa jaksaa ihmisiä vetää jonoon niin hanakasti? Sekö, ettei siitä ole vieläkään tullut teinihelvettiä? Olisko se ainut plussa? Persoonallisempaa tarjontaa oli lauantaina Kalliossa sekä Siltasessa että 6. Linjalla. Hipsteriä varmaan, mutta mukavaa sellaista.

Ja nyt kun olen tätä hipsteriä selvästi niin paljon nähnyt, niin miksen edelleenkään tiedä mitä se tarkoittaa? Se on selvästi ainakin melko hyvin toimeentulevien nuorten aikuisten juttu, jotka eivät tee numeroa itsestään vaan nauttivat vaikka baari-illasta mukavasti omalla porukalla. He ovat syntyneet ennen lamaa ja arvostavat vakavaraisuutta. He ovat myös matkustelleet eivätkä pelkää kokeilla uutta, tosin pukeutumisessa ja vaatetuksessa vanhakin on sallittua, ellei suotavaa. Voisiko tästä lähteä liikkeelle.