Pyöräilyä

 Tänään oli sopivan pilvinen ja "viileä" päivä pyöräreissulle. Poljettiin noin viisi tuntia parin kivan pysähdyksen kanssa ja matkaa kertyi yhteensä 26kilometriä. Reitti kiersi pääpiirteissään Paloheinä - Pitkäkoski - Ylästö - Voutila - Vantaankoski - Kaivoksela - Konala - Pajamäki - Lassila. Kuva on otettu Voutilassa, joka on muuten kuin maaseutua! Aika ihana paikka ja rauha...

Vantaankoskella pysähdyimme tankkaamaan vettä ja keksejä. Vesimäärä oli huomattavasti pienempi kuin kevät tulvieen aikaan.

Kaivokselassa katsastimme vanhat kaivokset.

kuvat (c) Mikko Pätäri

Pyörä

 Koska vanhassa Helkama Ninassa ei ole paljoa kuvattavaa, kuvasin kypäräni. Outo sävy johtuu kauppakeskuksen vessan sinisistä valoista. Tänään teemana on siis tsygä. Hää, kuka muistaa tuon sanan?

Homma piti aloittaa perustarkastuksista koska pyörä oli seissyt yhden talven ulkona ja toisen vintillä. Luulin, että pyörät olisivat olleet ihan haperot, mutta Nokian kumit ovat pitäeet pintansa. Pelkkä pumppaus riitti. Varmuuden vuoksi silti irroitimme takapyörän ja kokeilimme sisäkumin reiättömyyden, ei vaurioita. Kauden toinen ajelu vei meidät Maununnevan lumenkaatopaikan kautta Prismaan ruokaostoksille. Lunta oli kaatopaikalla vielä melko hyvin jäljellä ja sen ohi pyöräillessä kävi kasan puolelta metsästä todella viileä henkäys. Sulaminenkin oli vielä käynnissä, sen nimittäin pystyi kuulemaan! Hiljainen ritinä vaan kävi ja lorina kuului.

Prismassa oli sitten käytävä katselemassa pyöräosaston antia, sieltä olen Maxin aikaan oman tsygäni ostanut. Pettymys oli kuitenkin melkoinen, kun huomasimme, ettei lapsille ole enää mitään kivaa tarjolla pyörään kiinnitettäväksi. Mun fillarista löytyy vieläkin muunmuassa "sadepisarat" eli pinnoissa helisevät muovipampulat. Vintagea parhaimmillaan!

Hyödyke ja turhake sulassa sovussa.

Spåra!

Nyt on blogillani oma ratikka! Enoni kävi hiljattain Lissabonissa vaimonsa kanssa ja he toivat minulle tuliaisiksi upean ratikan pienoismallin. Väri on juuri oikea, keltainen: se on sekä Lissabonin ratikoiden perinteinen väri että minun lempivärini. Kuvassa näette vielä kaksi sporaa. Toinen niistä on menossa vanhemmilleni ja toinen jää minulle, nyt olisi vaan tehtävä lopulinen päätös. Kumpi on minun mieleeni... Pohdin valintaani siinä valossa, että olen itse käynyt Lissabonissa ja silloin tuo tummemman keltainen ratikka on jäänyt mieleeni. Toisaalta vaaleammassa lukee "määränpää" ja sen tyyli on koristeellisen hienostunut. Vaikeaa, vaikeaa! Ja päätös on tehtävä ihan nyt heti, kun isäni jo himoitsee omaansa.

Siispä päätän valita:

Tämä yksilö minuun teki lopulta vaikutuksen. Ja vanhempieni saama yksilö:

Kiitos vielä matkaileville sukulaisille!!

Kaffepaikka

Joskus oli kaverin kanssa määrä alkaa pitää blogia, missä olisimme visiteeranneet erilaisia kaffepaikkoja ja arvioineet tarjottavan juoman (kahvin) laatua. Kirjoitus jäi yhteen tekstiin, inspiraatio kun ei silloin vienyt pidemmälle. Koska kuitenkin tapaamme edelleen usein, kirjoitan tänne oman arvosteluni tänään visiteeratusta kahvilasta Meilahden kartanossa. Kahvi oli ainakin tummaa ja maistuvaa, ja sitä sai neljän euron hintaan hakea niin paljon kuin maha kestää. Eriparia olevat astiat toivat oman säväyksensä nautintoon.

Terassille istuessa sai nauttia suurten puiden suomasta varjosta ja alhaalla lirisevästä suihkulähteestä (Meilahden taidemuseon taideteos), tunnelma olikin lähellä maaseudun rauhaa... Lisäksi runsaat kukkaistutukset sekä rautaiset puutarhatuolit vievät ajatuksen hetkeksi Ranskaan. Siihen taitaisi astioiden eriparisuuskin viitata, somaan epätasapainoon, huolettomaan ranskalaisuuteen!

Aikanaan valitsimme myös arvosteltavan leipomuksen, jonka joka kuppilassa ottaisimme. Valintamme oli croissant. Tässä kahvilassa olisi ollut tarjolla vaikka mitä muuta makeaa, mutta croissantit puuttuivat. Tyydyimme siis santsaamaan kahvia urakalla, ja nauttimaan olostamme.

Stailaus IV

Näin iltaan.

Stailaus III

Näin sitten rantabulevardille ja lounaalle...

Stailaus II

Näin voisin lähteä sunnuntai ajalellu skootterilla ja käydä Kaivarissa jädellä!

Synttäreillä :)

Hihiii! Tänään olimme siis Nurmijärvellä serkkujeni lasten synttäreillä. Vuosia täyttyi neljä ja kymmenen, ja juhlimassa oli melkein koko sukumme. Yksi tarjoilupöydistä oli oikea lastenkutsujen unelma: popcornia, tikkareita, hattaraa ja ilmapalloja!

Juomat ja ruoat olivat kaikkien mieleen. Raikasta sangriaa, jääteeta ja itse koottavia hodareita...

Kahvikupeistakin sai jännän kuvan.

Ja sitten juhlatyyliini. Oli ihana vetää farkut jalkaan hellejakson hieman hellittäessä. Toppi taas on ainakin 10 vuotta vanha. Hauska muistella milloin on jotakin ostanut, joka on vieläkin omaan tyyliin sopiva ja päälle mahtuva!

Lomat ja matkat

Kuten olen vasta töissä aoittanut, ei tänä vuonna lomaa ole. Mahdollisuus viikon palkattomaan lomaan on toki tarjottu, mutta varsinaista kesälomaa ei ole. Ottaen huomioon kevään mittainen työnetsintäloma ei tämä kesäloman puute hämää, enemmänkin alkaa haaveita herätellä ihmisten kyselemä "Etkö sinä nyt pidä ollenkaan lomaa?" fraasi. Yleensä vastaan, ettei tässä vielä ole tarvetta lepäilyyn samoin kuin mainitsen tuon viikon, josta aion ainakin muutamia päiviä käyttää syksyllä.

Lomasta puhuttaessa tulee aina mieleen lomamatka, ja sitä ajatusta onkin sitten vaikeampi vastustaa. Vaikka lomaa ei siis olisi, niin matkalle olisi kyllä päästävä. Ainakin kerran vuodessa. Jostain kumman syystä Ruotsin risteily ei tunnu kuin alkupalalta tai pieneltä piristykseltä, ulkomaanmatka se ei vielä ole. Ihmisiä kuunnellessa Kreikka on ollut todella suosittu, yksi lähti Kroatiaan, eräs kaveri on Belgiassa. Omat suunnitelmat veisivät mieluiten Australiaan, sukulaisen vaimon synnyinkaupunkiin Istanbuliin tai aina kutkuttavaan Lontooseen. Viimeksi mainittu on vahvin suosikki noiden syksyn muutaman palkattoman vapaapäivän viettämiseen.

Listalla kohteet järjestyisivät tyyliin

• Istanbul, Lontoo, Italia
• Australia, Barbados, USAn länsirannikko (San Francisco, Los Angeles, Long Beach)
• Kanada

Mars matkaan!

Minne Sinä haluaisit matkustaa?

P.s. Illalla vielä postaus päivän tyylistä, lähdemme kohta synttäreille Nurmijärvelle...

Hiljaisuutta

Tänään olen hiljaa. Kännykäkin on kiinni. Luen vaan...

Mukavuus on päivän sana

Ennen kauneuden tähden kärsittiin. Nykyään kärsitään hetki, mutta sitten voi vaihtaa mukavempiin tyylistä tinkimättä. Puhun nyt siis kengistä. Ballerinat ovat aina olleet suosiossa, mutta viime vuosina matalapohjaisten kenkien valikoima on vihdoin monipuolistunut. Ja miten maneita mallejakin! Nyt ei kuitenkaan ole tarkoitus kirjoittaa normaaleista sileä kantaisista kengistä vaan kokoontaittuvista varatossuista, joita netissä innolla markkinoidaan. Eräällä ruotsalaisella merkillä on kahtia taittuvia, kumipohjaisia ballerinoja, jotka on tarkoitus sujauttaa kassiin ja sieltä jalkaan bileillan päätteeksi, kun korkkarit alkavat jo hiertää. Töissä yksi kimma tiesi toisenkin merkin, joiden hätävaratossut ovat kokoon rullautuvaa mallia. Kimppatilaus laitettiin vetämään ja tänään oli pöydälläni pieni paketti!

Valitsin itse metallin punaisen, ja vau miten ovatkaan stylet!

Istuivat vieläpä housuihini mitä parhaiten, hieman blingiä konttoriin! Ulkokäyttöön tossuista ei hyvin ohuen pohjan takia oikein ole, sisäkengiksi siis minulla jäävät. Mutta talvella onkin kiva voida heittää kengät sivuun ja vetää sisällä jalkaan jotain kevyempää. Valmistajan mukaan kengillä ilmeisesti olisi kuitenkin tarkoitus siirtyä diskosta nukkumaan, sillä paketin pohjalla oli lista vinkeistä miten päästä kotiin turvallisesti... Neuvoina mm:
"Stay alert in all times and remain in well lit areas"
"Never accept a drink from someone you don't know (even if he or she is well fit)"
"Always have enoug money to get yourself home (hopefully you didn't spend your last fiver on these shoes)"

Olisikohan nämä jalassa luvassa vauhtia ja vaarallisia tilanteita...

Villa Elfvik

Tänään on jälleen postattava luonnossa liikkumisesta, tosin roimasti lyhyemmästä lenkistä kuin eilen ja aivan Helsingin tuntumassa. Kävimme nimittäin tutustumassa Leppävaaran vierellä olevaan Villa Elfvikin luontopolkuun. Paikka sijaitsee kiven heiton päässä Sellon kauppakeskuksesta, seuraava käännös vaan vasempaan Kehä I:seltä Tapiolan suuntaan ajettaessa. Kävelyä kertyi noin kilometri, mutta sen varrelle riitti katseltavaa. Sai kävellä pitkospuilla kaislikon ympäröimänä, kiivetä lintutorniin ihailemaan Munkan rantaviivaa ja ihastella rauhassa laiduntavaa lehmälaumaa. Kyseiseltä reitiltä löytyy myös Aurinkokuntamallin Uranus kauniiseen huvimajaan piilotettuna.  Rauha näin lähellä Helsinkiä ja isoja teitä on myös mainitsemisen arvoinen. Vuosisadan vaihteessa paikka on ollut yksityinen kesähuvila. Sisälle taloon emme ehtineet sillä paikka menee kesäsunnuntaisin kiinni jo neljältä. Siinäpä syy piipahtaa uudestaankin, samoin kuin läheinen Gallen-Kallelan museo...

Hyvinkään Usmi

 
Minuun ei ole vielä iskenyt retkeilykärpänen, mutta liikun mielelläni kärpesen pureman kundikaverini kanssa luonnossa. Tänä viikonloppuna suuntasimme Hyvinkäälle Usmin ulkoilualueelle. Luvassa oli kävelya ja laukussa keikkui retkikeitin, saisimme siis myös lämmintä ruokaa! Alussa sanomalehdestä taiteltu hyttyskarkotin viuhui, kun verenluovutusvaatimuksia pommitettiin iholleni taukoamatta. Taisin huitomisen lomassa jopa tokaista ettei minusta ole retkeilijäksi, mutta maisemat perillä tekivät minusta taas lupaavan retkeilijän alun...

Tarkemmin sanottuna kävelimme Kaksoslammille Usminjärven parkkipaikalta.

Paikalle saavuttin pitkospuita pitkin eikä siellä yhtä marjoja poimvaa pariskuntaa lukuun ottamatta ollut muita! Kallion päällä olleella grillipaikalla tuuli myös sopivasti eivätkä itikat enää kiusanneet ollenkaan. Ruoan valmistimme Trangialla, mikä tarkoitti lämmintä sapuskaa neljän kilometrin patikoinnin ja huitomisen jälkeen. Pussispagettikin maistui niin hyvälle...

Soisesta maastosta kertovat muutamat vielä raa'at lakat, joita mustikoiden seasta bongasimme.

Päivän päätteeksi oli vuorossa pulahtaminen Usminjärveen näillä Kaksoslammilla kun ei ollut mitään uimatikkaita tai laituria. Luultavasti alue olikin ihailuun ja juuri patikkakohteeksi tarkoitettu. Ja oikein hyvä niin.

Suklaa teemana

Tänään tapasin pitkästä aikaa ala-asteelta asti tuntemani ystävän. Molempia olivat erinäiset kiireet vieneet koko kevään, mutta oli nyt hienoa tavata taas kasvokkain! Kävimmekin jäätelöillä ja katselimme sateen ensin yltyvän yltymistään ja sitten lakkaavan melko nopeasti Ben&Jerry's-jäätelöbaarista. Facebookissa on ryhmä, jonka mukaan Ben ja Jerry ovat ainoita miehiä, jotka todella ymmärtävät naista... Itse nyt tuota suoraan allekirjoittaisi, mutta täyteläisiä heidän jädensä kyllä ovat. Ja nimetkin kiehtovia. Itse otin pallon Phish foodia ja toisen Chocolate fudge brownie'a. Viimeisin on suosikkini, suklaata suklaan päällä; toisessa taas suklaapaloja kalanmuotoisina. Makeeta! Ystäväni otti myös suklaaunelmaa ja toisena Strawberry cheesecakea. Nam.... Lupasin jo viedä kundikaverinkin nauttimaan Espalle :)

Lusikassa sellainen kala-suklaa, jos näkyy...

Eiliseltä on myös raportoitava talviturkin poispeseminen merivedellä, käytiin siis vihdoin uimassa meressä. Ja kuinka lämpimässä! Luotettavaa mittaria ei ollut käsillä, mutta iholla arvioimme lämmöksi reilusti yli 20astetta. Samalla tuli testattua tuliterä uimapuku, ostin nimittäin Prismasta Arenana suklaan ruskean uikkarin vadelman punaisin merkein. Suklaa teema selvästi valtaa alaa...

Nuuksiosta

Mustalampi

 Tässä hieman kuvia sunnuntain visiitiltä Nuuksion Haukkalammelle ja Mustalammelle. Saavuimme paikalle hieman myöhään, joten pidempi patikointi ja alueeseen tutustuminen ovat vielä suunnitelmissa. Vaellusreittejä näytti olevan merkittyinä eripituisia, joidenkin viedessä muunmuassa kallioiden päälle maisemia ihastelemaan. Noissa lammissa pulahtaminen on myös mielessä ja lämpien ilmojen jatkuessa melkeinpä välttämättömyys!

Haukkalampi

Autosta ulos noustessamme piti hetki seistä hievahtamatta paikallaan ja kuunnella kun mitään ei kuulu. Kuin sammalta olisi korvaa vasten painettu...