sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Espoossa uimassa


 Tällaisissa maisemissa kului tämä päivä, Bodomin järven rannalla Espoossa. Alkuviikosta yritä saada parempia kuvia tänne, kävimme nimittäin samalla reissulla myös Nuuksiossa Haukkalammella. Sieltä löytyy myös mahtavia vaellusmaisemia ja -reittejä sekä upeita kalliolampia, joihin pulahtaa. Mutta nyt on mentävä nukkumaan, päivä venyi niin pitkäksi..

lauantai 10. heinäkuuta 2010

Stailaus I

Find me on Polyvore

Kelloja

Tänään aiheena piti olla kesäkello. Sain idean esitellä mielestäni ihania kelloja yhdestä lukemastani PS. i love fashion-nimisestä blogista, mutta sitten aloin pohtia kuvien tekijänoikeuksia ja kaikkea muuta mukavaa. Laitankin siis listan ihanista merkeistä ja niiden takaa löydätte tähän kesään himoitsemiani kelloja. Värit ovat kesäkellon yhteinen tekijä, ja isokin se saa olla. Techno Marine on yksi suosikki merkeistäni, heillä on rohkeaa muotoilua ja kirkkaita värejä, tässä suosikkini. Muutaman vuoden takainen villitys, Casion Baby-G alkoi vasta nyt lämmittää tunteitani. Heiltä valitsisin tämän tai tämän kellon. Kaikeksi ylltäykseksi myös Michael Korsilta löyti kaksi ihanuutta kesärantaaseen! Tämä keltainen, joka on kyllä suosikkini kaikista näistä ja tämä lila. Toivottavasti jaksatte klikkailla linkkejä auki :)

Muuten päivä on kulunut sämpylöitä leipoessa ja siivoillessa. Puhtaassa asunnossa ei siis tuoksukaan pesuaine vaan leipomukset! Todella toimiva resepti tästä blogista. Leppoisaa viikonloppua... Loppuun vielä kevennys eli Pomppanen, joka seikkailee tällä kertaa laukunvartijana.

torstai 8. heinäkuuta 2010

Torstai kuin perjantai

Kahvilassa istumista, loungessa oluen nauttimista, sauna... Tänä torstaina perjantai on jo täällä!

Alkuperäinen suunnitelma oli kurvata töistä suoraan Munkan rantaan Torpanranta-kahvilaan kundikaverini ja vanhan ystävän kanssa. Ehdimmekin juuri istua aurinkoon nauttimaan auringosta merestä ja aikuisten limonadista, kun painostava helle repesi. Sadetta tuli, paljon. Pitkään ja hartaasti, isoja pisaroita mäiski alas. Siirryttiin siinä vaiheessa tietty sisälle, mutta kahvilan sisätilat ovat sen verran pienet, ettei sisällä ollut tilaa kaikille terassiasiakkaille. Siinä vaan ilmankosteus ja ihmisten pulina äityivät kestämättömiksi.

tämä on sitä aikuisten "limua", käymisteitse valmistettua, karvaan makuista juomaa

Lähdettiin sitten puikkelehtimaan portaita lähimpään varmasti kuivaan ja ilmavaan baariin, Kalastajatorpan hotellin aulaloungeen. Paikassa oli yksi ihminen ja tuuletus pelasi kuin unelma... Oluet sitten otimme ja istuimme kuivattelemaan. Ilmapiiri oli oikein viihtyisä ja rauhallinen, ei yhtään niin fiini mitä olisin odottanut Hiltonilta.


Illan kruunuksi oli vielä saunavuoro... Ah! Kosteasta kosteampaan kävimme, mutta ei ole niin kuumaa ilmaa vielä tavattu, ettei sauna oloon auttaisi. Kokonaisvaltainen puhdistuminen lienee se taika. Meren tähän kun vielä sais! No, huomenna suunnataan sit ihan rannalle ja uimaan.

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Unelmakoti

Olen täällä puhunut haaveesta muuttaa omakotitaloon, jossa olisi piha kesäisen sunnuntaiaterian nauttimiseen ja täydellinen oma rauha vaikka huudattaa stereoita ja pitää bileitä aamuvarhaiseen. Toisaalta olen joskus haaveillut omasta saaresta vielä suuremmassa rauhassa, keskellä merta, sään armoilla ja sopivan venematkan päässä mantereesta. Tai kävisi kyllä kerrostalohuoneistokin, kunhan siinä olisi parveke ja rauhalliset naapurit. Ja tohtisiko vielä toivoa merinäköalaa... Ehkä jonkn kolmesta joskus saavuttaa.


Tämä omasta asuntomieltymyksestä kirjoittaminen tuli mieleeni lukiessani tänään ilmestyneen Helsingin Uutisten juttua "Kaveriporukka rakentaa itselleen kerrostalon". Otsikko pani vaan miettimään, että huh on siinä porukka ja projekti! Luettuani pidemmälle, projekti kävi oikeasti mielenkiintoiseksi: talo aiotaan rakentaa Jätkäsaareen (vau), mutta siihen rakennetaan yhteinen ruokailutila ja yhteissauna (öööh)... Nämä aktiiviset kaupunkilaiset ovat kuulemma kyllästyneet nukkumalähiöihin ja haluavat tuntea naapurinsa paremmin kuin vain nimeltä. Minun on pakko myöntää, että olen oikein tyytyväinen, kun tunnen naapurini etunimen vain koska hänen postinsa on pari kertaa eksynyt postiluukusta eteiseeni. Samoin olen iloinen hymystä ja tervehdyksestä, jotka muilta pelkästään ulkonäöltään tutuilta naapureilta saan. Miltä tuntuisi siis yhteisruokailu ja kimppasauna? Vaikkakin kavereiden kesken...


Rohkea idea se ainakin on! Ja varmasti aika hauska sopivalla porukalla toteutettuna. Mutta, mutta... Minä taidan pitää kuitenkin kiinni kaupunkilaista juuristani ja tarpeestani ylhäiseen yksinäisyyteen. Kyllähän joku on sanonut, että masennuksetkin osaltaan johtuvat yhteisöllisyyden puutteesta, sinänsä projekti varmasti kantaa hedelmää. Vaikka useilla hiljentyminen ja oma tila ovat sitä suurinta terapiaa. Noh, jännä kuulla lisää talon valmistuessa!

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Kelluvaa


Kuvaa juhannusyöltä viilentämään lämpimän illan tunnelmia.


Näissä Symphonyn takatäkin valaisimissa on jotain vangitsevaa ja ajatonta. Pallot ovat kuin ideoita, jotka kelluvat meressä. Tai pilviä, jotka kelluvat taivaalla. Minun ajatukseni kelluvat jossain aivan muualla nyt, voisi mennä nukkumaan ja odottamaan uutta päivää. Teen töissä ratkaisuja vihdoin täysin itsenäisesti. Mikä palkitseva tunne! Alla vielä terveiset tämän iltaiselta bloggaajakaveriltani ;)


sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Sunnuntai ja vohveleita

Sunday, sunday... Olen alkanut pitää sunnuntaista, se on viikon toinen ihana vapaapäivä. Tänään päätinkin tehdä vohveleita. Rauta on seisonut kaapissa siitä asti kuin kyseiset herkut viimeksi olivat muotia, 90-luvun puolivälistä siis joten oli aikakin ottaa se takaisin käyttöön. Ensin ajatus oli tehdä vohveleista oikea sunnuntaibrunssi, mutta taikinan vääntäminen ei heti aamusta ottanut intoa alleen. Päädyinkin välipala-aikaan.

 

Reseptissä mainittu kermavaahto aiheutti hieman pohdintaa... Olen kuintenkin aikaisemmin saanut pilattua joitain hyviä leipomuksia muutellessani reseptejä mieleni mukaan, joten nyt päätin noudattaa ohjetta kuten kuuluu. Ja hyviähän niistä tuli! Vaniljasokeri toi vienon vanilja-aromin.


Illan tullessa alkoi sisällä istuminen riittää ja Vanhan kauppahallin rannasta löytyikin kiva yllätys, Seacoud II purjealus. Ah... Tuonne kun pääsisi! Kannelta raikui ilonpito ja USA:n kansallislaulu. Purjehtijoilla niillä on mukavaa :)


Koko alus ei valitettavasti mahtunut kuvaan, mutta kyllä noista idean saa.